Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Kausijulkaisun kyseinen numero löytyy muun muassa Turun yliopiston lääketieteellisestä kirjastosta. Nu-meron voi kaukolainata esimerkiksi Loimaan kaupunginkirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Voit täyttää kaukolainapyyntö-lomakkeen verkossa (osoite: http://lomakkeet.loimaanseutu.fi/Kirjasto/kaukolaina.php).
Artikkeliin pääsee myös Turun yliopiston nelliportaalin (osoite: http://www.nelliportaali.fi/V/16EFT11N45VQAJT4EVA8CBIALMYL6KKJNJAV4X2GU…) kautta, mikäli olette kirjoilla Turun yliopistossa.
Artikkelin voi myös ostaa rekisteröitymällä julkaisijan verkkopalveluiden käyttäjäksi. Etsi julkaisun oikea numero (osoite: http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1365-2648/issues), klikkaa artikkelin nimeä ja sen…
Kirjastoissa ei ole näin vanhoja lehtiä paperisina. Lehti on mikrofilmeinä Kouvolan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä. Kansalliskirjastosta voi tilata paperisia kopioita, ota yhteyttä: kk-palvelu@helsinki.fi
Ehkä paperilehdistä kannattaisi kysyä Kouvolan Sanomista:
http://www.kouvolansanomat.fi/yhteydet
Emme tarkista itsepalveluna palautettuja kirjoja. Jos vahingossa palauttamatta jäänyt kirja menee hyllyyn, josta se lainataan, siirtyy se siinä vaiheessa pois vanhan lainaajan rekisteristä uudelle lainaajalle.
Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen Vakka-kokoelmatietokanta kertoo naisopistosta seuraavaa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=487ACE5E5855A…
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kirjasta Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues to 1960 / Colin R. Bruce II, senior editor (1997) löytyvät nämä tiedot: 1909 (1908 ei löytynyt) 10 ruplaa 0,20-12,50 Yhdysvaltain dollaria, 1905 3 ruplaa (5 ruplaa ei löytynyt) 0,25-6 Yhdysvaltain dollaria. Kirja on tosin lähes 20 vuoden ikäinen.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas löytyvät seuraavat tiedot: 1918 1 markka 0,50-4 euroa, 1918 50 penniä 1-5 euroa, 1939 50 markkaa 5-200 euroa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat rahan kunnon lisäksi sen harvinaisuus. Lisäksi rahalle täytyy löytää ostaja.
Lisää tietoa vanhoista rahojen arvosta löytyy alla olevien numismaatikkoliittojen sivuilta ja Helsingin Sanomien artikkelista:
http://www.…
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun…
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun.
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
