Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu…
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10 suljettiin syyskuun viimeinen päivä, ja kierrätyshylly on siksi poistettu. Lähimmät kirjastojen kierrätyspisteet ovat tosiaan Rikhardinkadun kirjastossa, Kallion kirjastossa ja Pasilan kirjastossa. Myös Kampin kauppakeskuksessa on kirjojen kierrätyspiste lähellä suutari-avain-palvelua.
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjasto myöntää kirjastokortin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, eikä käyttöoikeutta myöntämisen jälkeen valvota tai rajoiteta. Kadonneen kortin tilalle ei kuitenkaan saa uutta korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia käymättä jossain HelMet-kirjaston pisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Eli Helsingissä täytyy kyllä ainakin piipahtaa, jos kortti on kadonnut. Kortteihin liittyviä tietoja ei turvasyistä käsitellä puhelimitse eikä sähköpostitse. Jos kortti on edelleen voimassa, sen uusiminen ja PIN-koodin lisääminen ovat vaivaton operaatio.
Heikki Poroila
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-…
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Tietoa M.C. Beatonin kirjoista ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta eikä Kirjavälityksen
luettelosta, joka sisältää tiedot mm. tulossa olevista uutuuksista. Näyttää
siltä, että niitä ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu.
Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista tietokannoista (esim. yliopistojen Linnea-tietokannat) ei löytynyt viitteitä kirjoista eikä artikkeleista, jotka kertoisivat asiakastoimikunnasta. Suomen lainsäädänto ks. http://www.finlex.fi ei myöskän tunne käsitettä.
Www-sivuilta sanahaku "asiakastoimikunta" Googlella http://www.google.com antaa muutaman viitteen, jotka näyttävät liittyvän henkilöstöravintola- tai oppilastoimintaan. Sivuilla ei tosin asiakastoimikunnan perustamista tai sääntöjä selvitetä.
Ehkä asiassa voisi soveltaa yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistyslaki on löydettävissä Finlexistä ja aiheesta löytyy kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanayhdistelmällä järjestöt,…
Maakohtaisia markkinaosuustietoja ei valitettavasti löydy tilastoista eikä myöskään verkosta. Tiedot Suomen markkinaosuuksista lienee parhaiten Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:llä, mutta valitettavasti heillä ei ole omia verkkosivuja, joten kannattaa kysyä suoraan heiltä, puh. (09) 441 651.
