Ranuan kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kannattaa kysyä uusinnasta suoraan kirjastosta. Ainakaan kirjaston Karpalo-tietokannan mukaan siitä ei ole varauksia.
http://www.ranua.fi/Etusivu/Palveluhakemisto/Kirjasto/Yhteystiedot_ja_a…
http://ranua.kirjas.to/
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Järjestyksenvalvontakoulutusta antavat poliisilaitokset, jotkut ammatilliset oppilaitokset, sekä sellaiset järjestyksenvalvojakouluttajat, joilla on voimassaoleva sisäasiaministeriön myöntämä lupa. http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0654D8844A1C1150C2256BC300…
Poliisihallituksen internet-sivuilta löytyy lista hyväksytyistä järjestyksenvalvojakouluttajista. http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/1A477D516…
En löytänyt listaa Turussa järjestettävistä kursseista, mutta internethaun perusteella niitä on useampia. Syksyllä 2011 järjestyksenvalvojan koulutuksen ehtii saada ainakin seuraavissa paikoissa:
Turun AKK https://www.turunakk.fi/display/WWWKOULUTUKSET/Turvallisuusala#/384
Työväen sivistysliitto TSL Turku…
Tarkoitatko DVD:tä ”Seilissä”, joka kertoo Vartiaisen levyn tekemisestä ja sisältää konserttitaltiointeja? Näyttää valitettavasti siltä, ettei tuota DVD:tä ole tällä hetkellä missään Suomen kirjastossa, vaikka se on kaupoissa myytävänä. Kirjastot tarvitsevat DVD-levyille erityisen lainauslisenssin, jotta niitä voi laillisesta lainata asiakkaille. Saattaa hyvinkin olla, ettei julkaisijalta ole tuota lisenssiä toistaiseksi herunut, koska ainakaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästäkään Vartiaisen DVD:tä ei löydy.
Aikataulu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (Kirjastot ja aukioloajat > Kirjastoauto > Aikataulut):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/
Kirja löytyi kuin löytyikin, ja varaus lähetetään sinulle toivomaasi kirjastoon. Pahoittelemme tapahtunutta.
Espoon kirjastoauton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto/Juttuja_k…
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171).
Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja:
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Isävaltainen perhe (1939)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia…
Ihan fyysisessä mielessä ”Villanpehmee, taskunlämmin” on ohut kirjanen, jossa on 78 sivua. Sen runot on jaoteltu kuuteen roomalaisilla numeroilla merkittyyn osaan. Osassa runoista on otsikko, osassa ei. Mitallisia runoja ei näyttäisi olevan, mutta joissakin on loppusointuja.
Takakansitekstissä runoissa sanotaan olevan yksityiskohtien herkkyyttä. Sen sanotaan lomittuvan ”rämäkkä-äänisten taistelulaulujen, kansan balladien kanssa”. Runoutta hyvin tunteva kollegani luonnehti runokirjan olevan karhea, karu ja jopa ankea sekä melankolinen. Runoissa on hänen mukaansa mukana politiikkaa, jolloin niitä luultavasti ymmärtää parhaiten ilmestymisajan polittisia kuvioita tunteva. Runoissa on tunnelmapaloja, mutta niissä kuvataan myös elämää Suomessa.
Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Kyseessä on Bossen ja Robertin 26.1.1966 levyttämä kappale "Duudillandei". Laulu löytyy levyltä "20 suosikkia : Nellyn palmikko" ja nuotit ja sanat kirjasta "Suuri toivelaulukirja 18".
Kuvauksesi sopisi amerikkalaisen Gerald Greenin teokseen Parantajat. Se tosin ilmestyi suomeksi vuonna 1980, mutta alkuteos ilmestyi vuotta aikaisemmin.
Kirjasammossa (ks. linkki alla) on lyhyt aikalaisarvio teoksesta sekä kuva kirjan kannesta, joka täsmää kuvaukseesi. Teoksen suosioon lienee vaikuttanut Greenin edellinen teos Polttouhrit, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1978.
Mikäli Parantajat on etsimäsi kirja ja jos haluat lukea sen uudelleen, niin Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa sitä näyttää olevan pari kappaletta lainattavissa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8949#.WFD3RWC7pPM
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjastosta löytyy paljon tasa-arvoa käsitteleviä teoksia, joita voi hakea aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ asiasanalla "tasa-arvo". Hakua voi rajata esim. yhdistämällä "tasa-arvo" asiasanoihin "työelämä" tai "naisen asema" tai "sukupuoli". Uusimpia tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Jarmo Tarkki: Tasa-arvo: saavutuksia ja haasteita (1998) ja Sirpa Kolehmainen: Naisten ja miesten työt (1999). Tilastotietoa aiheesta löytyy Anne-Maija Lehdon kirjasta Tasa-arvo työoloissa (1999).
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen…
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla…
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös…
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Kelly, Jacqueline: Luonnonlapsi Calpurnia Tate (The evolution of Calpurnia Tate)
11-vuotias Calpurnia Tate on kiinnostuneempi luonnontieteistä kuin ompelusta. Mikäs siinä, paitsi että eletään vuotta 1899 Teksasissa, ja tyttöjen paikka on tarkkaan säädetty. Vanhemmat tahtoisivat Calpurnian paneutuvan opettelemaan naisten taitoja, mutta yllättäen tyttö saa liittolaisen äreänä pidetystä isoisästään. Lämminhenkinen kuvaus älykkäästä tytöstä, joka ei mahdu annettuun rooliin.
Lindgren, Astrid: Ronja, ryövärintytär
Ajaton lastenkirjaklassikko kasvamisesta ja oman paikkansa löytämisestä.
Palacio, R. J.: Ihme (Wonder)
August-pojan kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Tähän saakka hän on käynyt kotikoulua, mutta…
Historiallisia nuortenromaaneja löytyy monenlaisia. Kysymyksessä mainitun L.M. Montgomeryn Anna-sarjan ohella sama kirjailija on kirjoittanut myös lyhyemmän Runotyttö-sarjan. Salainen puutarha ja Pikku prinsessa viittaavat myös kiinnostukseen klassikkokirjoja kohtaan, joten Louisa M. Alcottin Pikku naisia jatko-osineen sopisi myös.
Kotimaisia historiallisia nuortenromaaneja ovat mm. 1950-luvulle sijoittuva Rauha S. Virtasen Selja-sarjan kirjat. Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut eri aikakausiin sijoittuvia yksittäisiä nuortenromaaneja sekä todellisiin henkilöihin pohjautuvia romaaneja. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut todellisisiin henkilöihin pohjautuvia kirjoja, joista viimeisin on vuonna 2023 julkaistu Haluan näytellä!…