Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
Kyseessä lienee Emmi Itärannan Teemestarin kirja (Teos, 2012). Sille ei ole ilmestynyt jatko-osaa, mutta Itäranta julkaisi vuonna 2015 toisen, itsenäisen romaanin Kudottujen kujien kaupunki.
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:…
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko…
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
"Sun mies" on suomenkielinen versio kappaleesta "Your Man". Alkuperäisversion sävelsi yhdysvaltalainen Jace Everett Chris Stapletonin ja Chris DuBois'n kanssa ja levytti kappaleen vuonna 2007 albumilleen Old New Borrowed Blues.
Old New Borrowed Bluesin ensimmäinen julkaisu Discogs-sivustolla:
https://www.discogs.com/Jace-Everett-Old-New-Borrowed-Blues/release/1798672
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja…
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita…
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
G-voima tarkoittaa painovoiman tuottamaa putoamiskiihtyvyyttä. Painovoima vetää kappaletta kohti Maan keskipistettä. Painovoiman aikaansaama kiihtyvyys riippuu kappaleen ja maapallon välisestä etäisyydestä. Yksi g vastaa sitä kiihtyvyyttä, joka kappaleella olisi maanpinnan tasolla. Tämä vaihtelee hieman eri puolilla planeettaa maapallon muodon, tiheyden vaihteluiden ja pyörimisen vuoksi, joten yleensä käytetään pyöristettyä normaaliputoamiskiihtyvyyttä 9,81 m/s2. G-voima tarkoittaa siis kiihtyvyyttä, ei voimaa. Maan pinnalla seisovan ihmisen massaan kohdistuu kuitenkin noin 9,81 newtonin painovoima kilogrammaa kohti.G-voimaa käytetään ennen kaikkea kuvaamaan normaalista kiihtyvyystilanteista poikkeavia tapahtumia. Maan pinnalla levossa…
Kuten olette itsekin havainneet P. Mustapäältä ei ole suomennettu mitään erillistä kokoelmaa. On kuitenkin olemassa erinäisiä "finsk lyrik" -kokoelmia.
Mandasta löytyy yhteensä 19 viitettä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa olevista kirjoista:
Modern finsk lyrik 1984, NY FINSK LYRIK / I URVAL AV REPO, 1960, MODERN FINSK LYRIK 1947, UNG FINSK LYRIK 1938,
FINSK LYRIK 1936, FINSK LYRIK 2 1932, FINSK LYRIK 1 1926, P. Mustapäätä löytyy kokoelmasta Ung finsk lyrik, ja siellä on ruotsinnettu
runoja teoksista Laulu ihanista silmistä ja Laulu vaakalinnusta. Kaipaamaanne runoa ei siis meiltä löytynyt.
Oulun Kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu seuraavat suomenkieliset teokset:
Sivonen, Martti: Bonsai - johdatus ruukkupuiden kasvatukseen sekä
Hubert, Nina: Huonebonsai
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
