Itävaltalaisen Johannes Mario Simmelin teosta "Bitte lasst die Blumen leben" vuodelta 1983 ei ole käännetty englanniksi. Teos on suomennettu nimellä "Eilistä ei ole" vuonna 1985.
https://www.worldcat.org/
http://search.obvsg.at/primo_library/libweb/action/search.do?menuitem=0…
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Johannes_Mario_Simmel
Turun kaupunginkirjastosta löytyy aiheesta Route 66 suomeksi ainoastaan yksi kirja, joka on 90-luvulla julkaistu historiaan painottuva matkaopas. Myös ruotsiksi löytyy yksi kirja, englanninkielisten kirjojen tarjonta on laajin. Voit hakea kirjoja verkkokirjastostamme asiasanalla Route 66 https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome Mikäli haluat saada kirjan Turun kaupunginkirjastosta, voit tehdä omassa kirjastossasi kaukopalvelupyynnön tai saapua paikan päälle.
Suomeksi julkaistu kirja
Markku Henriksson: Amerikan Tiellä Route 66 (Alfamer 1998)
Ruotsiksi löytyvä uudehko kirja
Peter Kadhammer: Route 66 och den amerikanska drömmen (Leopard 2012)
Englanniksi löytyvää uutta aineistoa
United States on the road (APA 2013)
Amy C Balfour:…
Helluntai on kevään juhla, joka päättää pääsiäisajan. Juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Kristinuskossa helluntaita juhlitaan myös kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Turilaat ovat hyönteisiä, jotka kuuluvat kovakuoriaisten lahkoon. Esimerkiksi Suomen luonnossa turilaita tapaa enää harvoin. Kuitenkin vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin pahamaineisina tuholaisina, jotka olivat vaaraksi etenkin puille ja viljelysmaille. Esimerkiksi vuonna 1939 Saksaa riivasi suoranainen turilasepidemia, sillä pelkästään yhden tien varresta kerättiin 18 miljoonaa turilasta. Alueen puut oli syöty paljaiksi lehdistä.
Kovakuoriaisiin on perinteisesti liitetty erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä oli pyhä jo…
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun…
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Kouvolan pääkirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Voit kuitenkin palauttaa aineistoa myös omatoimikirjastoihin, joilla on pidemmät aukioloajat. Omatoimikirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Pääkirjastoa lähin omatoimikirjasto on Haanojan kirjasto.
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (…
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Helsingin keskustakirjasto Oodiin on tulossa varsinainen valokuvatulostin, mutta ajankohtaa ei vielä tiedetä. Oodissa on suurkuvatulostin, johon valitettavasti ei juuri tällä hetkellä voi tehdä uusia varauksia materiaalien toimitusvaikeuksien takia. Suurkuvatulostin varataan normaalisti Varaamo-palvelun kautta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
https://varaamo.hel.fi/search?search=suurkuvatulostin
Espoon Sellon kirjastossa on julistetulostin. Lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Sonja (Sonya) nimen merkitystä ja alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit katsoa vastauksia sivulta: https://www.kirjastot.fi/kysy
Kirjoita hakukenttään: Sonja.
Tässä vastauksia:
Sonja – suomalainen muoto nimestä Sonya joka tulee nimestä Sophia. ‘Sophia’ on kreikan kielessä ‘viisaus’.
https://etunimet.net/
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Sonja on venäläinen hellitelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi tarkoittaen viisautta tai rakkautta viisauteen.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri…
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole listattu lainatuimpia eikä varatuimpia kirjoja viime vuosina, koska listaukset eivät anna luotettavaa tietoa ainakaan suuressa kirjastossa. Kappalemäärät vaikuttavat siihen, mitä aineistoa listaukseen tulee. Suuressa kirjastossa nimekettä hankitaan yhdestä useaan kymmeneen kappaleeseen. Ja kun aikakauslehtiäkin lainataan, lehtivuosikertojen irtonumeroista kertyy runsaasti lainauksia.
Samaan kysymykseen on vastattu 20.8.99. Kirjastoissa arvioidaan suositut kirjat näppituntumalla. Vastaaja oli soittanut muutamiin kirjastoihin ja saanut vastauksia, ettei tällaista listausta voi saada.
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Sini Cavén on toimittanut kirjan Seikkailun mahdollisuus, Kansalaiskasvatuksen keskus, Helsinki, 1992.
Kirjan asiasanoissa mainitaan kirjan käsittelevän seuraavia aihepiirejä: ryhmätyö, sosiaalityö,työtavat,
toimintaterapia, kokemukset, elämys. Lisäksi on ilmestynyt Mikael Kokljuschkin, Seikkailuun! - varhaiskasvatuksen seikkailukirja, Kirjayhtymä, Tampere, 1999. Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi, My Generation, [Ryttylä], 2000. Aalto, Mikko, X.TAASIA - toiminkokemusaineisto nuoriostyöhön, Nuorisokasvatussäätiö, Helsinki, 1997. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineisto -tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta http://www.alli.fi/kirjasto/ asiasanalla seikkailukasvatus löytyy runsaasti…
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
Einojuhani Rautavaaran teos Magnificat (sekakuorolle ja solisteille, 1979) löytyy cd-levyltä :
RAUTAVAARA, Einojuhani : Sacred Works for Mixed Chorus (Radion Kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne) 1999 ja lp-levyltä FINNISH Works for Mixed Choir (es. Jubilate). 1984. Molemmat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot, http://www.helmet.fi . Teoksen nuotit ovat saatavissa ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Elina Oinas teki väitöskirjatutkimuksen nimeltä Making sense of the teenage body - Sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge. Tästä enemmän osoitteessa http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/svenska/disputationer/2… Tutkimuksesta on artikkeli Uusi Nainen –lehden numerossa 1999:8-9 s. 38-39 (Isoäidit häpesivät, tyttärentyttäret vaikenevat). Väitöskirjaa on ainakin Åbo Akademin, Oulun ja Lapin yliopistojen kirjastoissa.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella on tehty työ Arkea kotirintamalla, jossa käsitellään henkilökohtaisen hygienian hoitoa sota- ja pula-ajalla Suomessa (http://www.sonetbotnia.net/pdf/korina.pdf ) Luku nimeltä Kuukautiset tuntuisi antavan haluamaasi tietoa.…
Paljon tietoja Tove Janssonista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=34&lang=F1
Kirjailijan nimen vieressä on laatikko, josta voi valita henkilötiedot, tuotannon (erikseen suomennetun tuotannon), tekstinäytteitä tai lähteitä.
Tästä viimeisestä, eli lähdeluettelosta löytyy paljon Tove Janssonia käsittelevää kirjallisuutta, jota voit lainata kirjastosta.
Oulun kaupunginkirjastossa on Lonely planet -sarjan Brazil vuosilta 1998 ja 2005. Teoksen saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 . Muita Brasilian matkaoppaita voi etsiä Introsta valitsemalla hakukenttään kaksi asiasana-hakuehtoa ja termeiksi matkaoppaat Brasilia.
