Kirjaa on tilattu ainakin Kallion, Malmin, Oulunkylän, Kontulan ja Töölön kirjastoihin. Näistä kirjastoista sen voi tilata myöhemmin omaan lähikirjastoon. Oletettavasti teos on lainattavissa jo muutaman viikon sisällä.
Vaihtoehtoja on varmaan moniakin, esim.
Visne? = Haluatko?
Jos kysymysmerkki tulee kaiverrukseen, ei tarvita kysymysliitettä -ne (-ko/-kö) eli
Vis? = Haluatko?
Vis tu? = Haluatko sinä?
Kyllä löytyy.
Kauppalehti on mikrofilmeinä luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 lähtien (katso http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xkauppalehti&searchscope=2&l=&… ).
Myös Hesari löytyy mikrofilmeinä.
Tervetuloa Pasilan kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Seuraavan kerran helatorstaita vietetään toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2024. Tulevien vuosien kalentereita voi selata osoitteessa www.almanakka.fi
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Virginia Parsonsin kirjassa Iloisia iltasatuja (1973) on satu nimeltä "Mustavalkoisia pareja : Yks kaks cha-cha-cha raitainen raitaista tanssittaa...".
Vaski-kirjastojen alueella kirjaa löytyy vain Uudestakaupungista, mutta voit varata sen verkkokirjaston kautta Turkuun. Varaus maksaa yhden euron.
https://www.vaskikirjastot.fi
Työelämään tutustumista varten on luotu TET-tori, jonka kautta voi tutustua työpaikkoihin, joihin haluaisi. Mihin kirjastoon haluaakin töihin, niin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon, esim. Kontulan kirjaston puh. numero on 09-31085094.
http://peda.net/veraja/tori/pks
Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Sukunimilain teksti on suhteellisen monimutkainen ja vaikka yleisperiaate on kysyjän mainitsema, siitä voidaan poiketa "erityisestä syystä". Suosittelen tutustumaan esimerkiksi sivulta http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 löytyviin lainkohtiin ja muihin ohjeisiin. Viime kädessä nimenmuutoksen hyväksyy viranomainen, eikä sen päätöstä voi täysin ennakoida.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että…
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena.…
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut…
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin…
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Suomen Kalakirjastosta Ari Savikko vastaa näin: Kohosiimakalastus on pintaan viritetystä pitkäsiimasta käytetty nimitys Pohjois-Karjalassa. Siima viritetään kohojen avulla pintaan, ja koukuissa käytetään kalasyöttiä. Pyydystä käytetään lähinnä lohikalojen pyynnissä. Tämä nimi tämänkaltaiselle pitkällesiimalle ei ole laajemmin levinnyt, vaan nimenomaan Pohjois-karjalassa käytössä. Siellä se on kirjoitettu myös kalastussääntöihin.
Suomen kalakirjasto sijaitsee Muoniossa, siellä on laajan kalakirjallisuuden ja sarjajulkaisujen lisäksi erittäin hyvää asiantuntemusta vastata kalakysymyksiin https://www.suomenkalakirjasto.fi/
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. Presidentin palkkio ja asuntoetu samoin kuin eläke ja perhe-eläke ovat verovapaita. Muista tuloista presidenttiä verotetaan normaalisti.
Palkkion verottomuus on siis laissa määritelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisarkistoja tutkimalla käy ilmi, että käytännöstä on ajoittain keskusteltu eduskunnassa. Viimeksi vuonna 2013 ainakin oppositiopuolueet edustajat vaativat presidentin palkkion muuttamista veronalaiseksi.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Helsingin Sanomat 4.1.2013
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-…
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
