Seuraavassa osoitteessa on joukko suomalaisia palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät ilmaista www-sähköpostipalvelua:
http://www.emailaddresses.com/email_finnish.htm Linkit GNWMail ja Jippii eivät toimineet, ja linkki Nic.fi johti Jippiin sähköpostiin. Pikainen rekisteröitymiskokeilu osoitti, että iobox on ainoa, joka ei vaadi nimeä eikä osoitetta, pelkkä käyttäjätunnus ja salasana riittävät.
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Baskeista löytyy tietoa osoitteissa
http://tanjani.avenet.fi/ranska/liite/liiteapu.html
http://kotinetti.suomi.net/espanjaseura.oulu/page6.htm
Lisäksi voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
mistä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy seuraavaa kirjaa: Kurlansky,Mark: The Basque history of the world.
Pertti Koskisen kirjasta Painotuote (Yrityskirjat 1991) löytyi maininta painomenetelmistä: "Offsetpainokoneet ovat joko arkki- tai rulla- eli rotaatiopainokoneita. Arkki- ja rotaatiokoneiden toiminnallisena erona on, että arkkikoneissa painamisessa käytetään nimensä mukaisesti paperiarkkeja ja kaikki painamisen jälkeiset toiminnot, kuten taitto, sidonta ja puhtaaksileikkaus tehdään jokainen erillisillä jälkikäsittelylaitteilla. Rotaatiokoneissa taas käytetään rullapaperia ja koneeseen voidaan yhdistää kiinteästi em. jälkikäsittelylaitteet, jolloin rotaatiokoneesta saadaan periaatteessa painotuote valmiiksi yhtenä ajona. ... Offsetrotaatioita on kahden tyyppisiä. Heat-Set-painokoneissa on väriyksiköiden jälkeen erillinen kuumailmaa…
Henri Troyat’n kirjoittaman Tsehov-elämäkerran ruotsinkielisessä versiossa mainitaan nuoruudennäytelmä ”Ont ska med ont fördrivas”. Kirjan suomennoksessa näytelmän nimi on ”Juonikkaalle vielä juonikkaampi”. Alkuperäisen näytelmän nimi oli venäläinen sananlasku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Osuipa viikate kiveen” (Nasla kosa na kamen). Kyseinen nuoruudenteos ei ole säilynyt. Tästä on maininta useilla venäläisillä Internet-sivuilla, eikä teosta ole myöskään Tsehovin täydellisten venäjänkielisten koottujen teosten hakemistossa.
Tässä esimerkkinä yksi venäläinen Internet-sivu, jossa näytelmä mainitaan:
http://oz.by/people/more9038.html
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista voit lukea osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaukopalvelumaksu kotimaassa on 4 euroa.
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut…
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen…
Hei!
Jossain kirjastoissa on edelleen tapana järjestää päiviä, jolloin on mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta kirjastoon. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa tällaisia päiviä ei ole, ei edes helmikuun 8., Lainan päivä. Vietämme nyt, 4.-7.5., Kirjan ja ruusun päivää.
Uutuusluettelot ovat yhä olemassa. Ne löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search*fin/3. Uuden HelMet-verkkosivuston pääsivulle osoitteeseen http://www.helmet.fi/fi-FI on myös nostettu valikoima uutuuskirjoja, joiden kansikuvat näkyvät kohdan ”Uutuudet” kuvakarusellissa. Sivustosta on vastikään julkaistu vasta ensimmäinen versio, joten se kehittyy vielä. Uutuudet ovat joka tapauksessa jatkossakin tärkeä osa sivustoa.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
Tiedossa ei ole, että Helmet-verkkokirjastossa olisi tällaisia ongelmia. Ainakin tällä hetkellä lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen näyttäisi onnistuvan. Ehkä ongelma on ollut hyvin lyhytaikainen.
Ota uudelleen yhteyttä, jos ongelma ei ole poistunut.
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
Ikävä kyllä kansanperinteen kerääjä ja tutkija J. (Jussi) Lukkarisesta ei löytynyt paljonkaan tietoa. Pekka laaksosen teoksessa Kotimailla (1999) kerrotaan, että hän oli kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun kertojalähteen paiholalaisen Antti Lukkarisen poika (s. 171).
Häneltä on julkaistu muutamia kansanperinteen kirjoja:
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Isävaltainen perhe (1939)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia…
Mitään yhtenäistä käytäntöä ei liene olemassa, sillä yhteisestä kirjastojärjestelmästä huolimatta pääkaupunkiseudun kirjastojen henkilöstöhallinto on jokaisen kaupungin oma asia. Yleinen nyrkkisääntö on ottaa yhteyttä kunkin kaupunginkirjaston ns. henkilöstöjohtajaan tai sellaisen puuttuessa suurten kirjastoyksiköiden johtajiin. Heillä on normaalisti paras tieto siitä, mikä on oppisopimuskuvio kyseisessä kaupungissa kysymyshetkellä (se muuttuu koko ajan) ja miten kannattaa edetä.
En tunne tieteellisten kirjastojen käytäntöjä, mutta uskoisin em. nyrkkisäännön pätevän myös sillä puolella.
Siihen kannattaa varautua, että oppisopimustilanne voi olla myös hyvin huono eli ettei minkäänlaista hakua ole päällä. Mutta asian saa selville vain…
Ranskalaisen Jules Massenet'n nelinäytökseinen ooppera Werther perustuu Johann Wolfgang von Goethen teokseen Nuoren Wertherin kärsimykset. Libreton oopperaan ovat kirjoittaneet Édouard Blau, Paul Milliet ja Georges Hartmann. Oopperan ensi-ilta oli Wienissä vuonna 1892.
Massenet'n Werther-oopperasta on lukuisia levytyksiä. HelMet-verkkokirjastosta CD-levyt löytyvät helposti hakusanoilla Massenet ja Werther. Tuloslistan voi sen jälkeen rajoittaa CD-levyihin.
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa myös DVD-levy, jolla on oopperan taltiointi Wienin kansallisoopperasta.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Werther
http://www.allmusic.com/composition/werther-lyric-drama-in-4-acts-mc000…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jules_Massenet
http…
Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
