Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta.
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä…
Oletan, että kysymys on e-kirjasto -sovelluksesta. Sen käyttäminen Androidilla vaatii vähintään Android 8 -käyttöjärjestelmän. Sovellus ei toimi joillakin tableteilla, kuten Lenovo, jossa on Android 13 -käyttöjärjestelmä, sekä Xiaomi-tabletit. Sovellukseen voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella, jos käyttöjärjestelmä on vähintään Android 8. Sovelluksen asetukset-välilehdellä voi ottaa käyttöön avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Android-laitteilla avainkoodin käyttö vaatii vähintään Android 9 -käyttöjärjestelmän ja laitteen, joka tukee avainkoodin käyttöä.Lisätietoa e-kirjaston usein kysytyistä kysymyksistä: https://www.…
Pound cake -kakulle ei ole muuta suomenkielistä vastinetta kuin kuivakakku. Sen pääraaka-aineet ovat jauhot, voi, sokeri ja munat. Ranskassa sitä kutsutaan nimellä quatre-quarts, Meksikossa panqué ja Saksassa Rührkuchen.
Lähde
Wikipedia: Pound cake https://en.wikipedia.org/wiki/Pound_cake
Jos kirjoitat komediaa, toivon että teet sen kunnioittaen. Kyse on yli 100 000 suomalaisen vakaumuksesta. Lestadiolaisuus on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeitä. Vanhoillislestadiolaisuus taas on suurin lestadiolaisen herätysliikkeen suuntauksista. Lestadiolaiset ovat siis luterilaisten seurakuntien jäseniä. Vanhoillislestadiolaisen herätysliike on organisoitunut alueellisiksi rauhanyhdistyksiksi, joita johtaa Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Tämä vaihtuva keskusyhdistys on liikkeen virallinen johto ja yleensä käyttää liikkeen ääntä ulospäin. Sen sivulle oli koottu vanhoillislestadiolaisen uskonkäsityksen keskeisiä asioita : https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/…
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan…
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,…
Helsingin Messukeskuksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.finnexpo.fi/ohjelma_tamavuosi.html
Helsingin Messut Oy:n ohjelma Wanhassa Satamassa löytyy sivulta http://www.helsinginmessut.fi/5100.htm
Mahdollisia muita Suomessa pidettäviä messuja voit yrittää etsiä esimerkiksi valitsemalla Helsingin kaupunginkirjaston (www.lib.hel.fi) - tiedonhaku internetistä - Northern light- (koko sivulta) hakusanoilla: messut
Suomi. Tosin näin näyttää tulevan listaa jo olleista messuista, mutta saat kuitenkin messujärjestäjien www-osoitteita.
Kirjoja ei tunnu aiheesta kovin runsaasti löytyvän, tässä kuitenkin pari vinkkiä:
CHOUDHURY, S., Parrots, the Illustrated Identifier to over 70 species (London 1997)
Uusi ZOO, osa 5: Linnut (1989).
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Verkkomateriaalia sen sijaan löytyy melko mukavasti esim. Google-haulla hakusanalla
"nestor notabilis" (kean tieteell. nimi). Hyvä linkki tuntuisi olevan esim.:
http://www.parrotsociety.org.au/articles/art_044.htm.
Kyseisellä sivulla viitataan teokseen FINGLAND, M., New Zealand Parrots 1-2, jota ei valitettavasti kuitenkaan löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista eikä Yliopiston kirjastosta.
Itogi ja Krestjanka -lehtiä ei valitettavasti säilytetä vuotta kauempaa missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa kirjaston lehtitietokannasta osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/ . Esim. Itogi-lehden tämän vuoden numerot ovat tulleet Kallion kirjastoon, mutta koska vanhempia lehtiä lainataan, kannattaa soittaa ja varmistua saatavuudesta puh. 31085053.
Kysymyksesi koskenee Vilho Lampea. Hänestä on kolme teosta, jotka ovat lainattavia täällä Oulun kaupunginkirjastossa.
-Aalto, Eeli: Vilho Lampi, lakeuden maalari, esittelyä ja taustaa. Hämeenlinna : Karisto, 1967.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi : 11.6.-7.8.1988 ; artikkelit Pertti Pulkkinen, Antero Kare. Taidekeskus Pyrri, 1988.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi 1898-1936, toimitus Marja Junttila ; valokuvat Ilkka Soini...et al. Oulu : Pohjoinen, 1998. Tästä kirjasta tietoa myös netissä
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/lam… .
Aineistotietokantamme on myös Internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Mikäli haluat teoksen tai teokset meiltä kaukolainaksi pitäisi kaukolainapyynnön tulla Boråsin…
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille…
Suomen kulttuurihistoria (2):ssa (1980) on artikkeli tiedon leviämisestä Suomessa ja Euroopassa 1800-luvulla ss. 254-293.
Suomen kulttuurihistoria (3):ssa (1982)käsitellään
koulutusta ja tiedonvälitystä 1900-luvulla ss.135-309.
Lisäksi suosittelen luettaviksi seuraavia teoksia:
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin / Aimo Ruusunen; Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa / Timo Kuronen; Tieteenhistoria / Arja Lehikoinen; Tieteen historia - tieteen kritiikki / Veikko Anttila; Tieteellisten vallankumousten rakenne / Thomas S. Kuhn. Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/,
josta voit myös etsiä lisää aihettasi koskevia teoksia, hakusanoilla "tiedonvälitys", "tieteenhistoria" joko…
Tilastokeskuksen Maailma numeroina tilaston mukaan Tadzikistanissa oli vuonna 1998 33 000 aasia.
http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_hakemisto.ht…
Päivää!
Kysymänne novelli on suomennettu (V. Levänen) nimellä Jonytsh ja se löytyy teoksesta Kertomuksia (1953). Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
