Englantilainen Doreen Irvine on kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen Olin noita (Päivä 1.p. 1974, 2.p. 1995) Alkuteoksen nimi on From witchcraft to Christ. Kirja käsittelee mm. hänen menneisyyttään saatananpalvojana.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ tai puh. 09-31085433
Hankintaehdotuslomake vastaavasti osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp .
Hallux valguksen eli kansankielellä ”vaivaisenluun” saksankielinen vastine on ”Ballenzehe”. Samasta vaivasta käytetään myös nimitystä ”Grosszehenballen”.
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani…
Keittiökalusteiden rakentamisesta ja asennuksesta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Corbett, Stephen: Suuri puutyökirja: käytännön käsikirja kotinikkareille (2004), Haxell, Philip: Nikkaroi kotiisi kaapit ja hyllyt (2005), Kuokkanen, Esko: Teen kodin kalusteet ((1995), Malin, Anne: Toimiva keittiö (2004) sekä Rakennustieto Oy:n julkaisusta Keittiön remontti (2008). Ohjeita löytyy myös lehdistä, mm. Tee itse –lehden numeroista 15/2005 (keittiöliite), 15/2007 s. 40-47 ja 18/2008 s. 16-21. Kaikki edellä mainitut kirjat ja lehdet löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta. Lisää kirjallisuutta voi hakea kirjaston verkkokirjastosta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/ . Tarkennetussa haussa voi etsiä aineistoa esim. asiasanoilla…
Kyllä voit. Ota mukaan sekä lapsen kirjastokortti että omasi.
Lasten aineistosta ei peritä varausmaksua, aikuisten aineistosta peritään. Varausmaksu ei siis mene sen mukaan, onko varaaja tai lainaaja aikuinen tai lapsi, vaan sen mukaan, onko varattu aineisto lasten tai aikuisten aineistoa.
Pahoittelemme hetkittäisiä ongelmia viikko sitten avatussa uudessa helmet.fi -sivustossa. Kokeilimme hetki sitten kirjautumista sivulle http://helmet.fi sekä Chrome että Internet explorer -selaimille ongelmitta. Toivottavasti kirjautumisongelmanne on jo menneisyyttä.
Jos elokuvasta ei ole varauksia, kannattaa se uusia, uusimiseen riittää kirjastokortti ja sehän onnistuu myös www.helmet.fi palvelussa jos sinulla on kirjastokortillasi pin-koodi.
Jos varauksia on, ei auta muu kuin hakea levy kotoa ja palauttaa kotelo levyineen mahdollisimman pian mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
hei, tässä olisi tärkeätä tietää, mitä kuvasta voi päätellä. Jos kuvassa todella näkyy avoinna oleva kirjaston ovi ja sieltä tulevat kansanedustajat, silloin he ovat siellä käyneet. Muuten luulen, että he vain ryhmittyvät jonoon kirjaston edessä. Saattaa tietysti olla, että tilaisuus on viivästynyt ja joku kansanedustajista on mennyt kirjastoon ihan kuluttamaan aikaa.
Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Helluntai on kevään juhla, joka päättää pääsiäisajan. Juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Kristinuskossa helluntaita juhlitaan myös kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Turilaat ovat hyönteisiä, jotka kuuluvat kovakuoriaisten lahkoon. Esimerkiksi Suomen luonnossa turilaita tapaa enää harvoin. Kuitenkin vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin pahamaineisina tuholaisina, jotka olivat vaaraksi etenkin puille ja viljelysmaille. Esimerkiksi vuonna 1939 Saksaa riivasi suoranainen turilasepidemia, sillä pelkästään yhden tien varresta kerättiin 18 miljoonaa turilasta. Alueen puut oli syöty paljaiksi lehdistä.
Kovakuoriaisiin on perinteisesti liitetty erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä oli pyhä jo…
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Valitettavasti ei. Seinäjoen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa johonkin Seitti-kirjastoon. Seitti-kirjastoja ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastot ja kirjastoautot sekä Kuortaneen kunnankirjasto.
Kuortaneen kirjasto perii asiakkaan muista Seitti-kirjastoista lainaamasta Kuortaneen kirjastoon palautetusta aineistosta 2 euroa/laina kuljetusmaksua.
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jos lainaamastasi kirjasta ei ole varausta ja uusintakerrat ovat täynnä niin palauta aineisto asiakaspalvelussa niin saat sen heti takaisin ja lainatuksi. Se on henkilökunnalle nopeampaa kuin käydä läpi palautusautomaatilla palautettua aineistoa ja etsiä uudelleen lainaan haluamaasi teosta. Mitään karenssia ei ole aineistolla, josta ei ole varauksia.
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Kyseessä on Kai Niemisen nimeämätön runo, joka alkaa juuri noilla riveillä. Runo on kokoelmasta Kiireettä (1977).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Kaukametsä : suuri suomalainen lukukirja (toim. Hannu Mäkelä, 1994) ja Elämän kaari : valikoima runoja (toim. Kai Sievers, 1982), sekä Kai Niemisen runojen kokoelmasta Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969-1989 (1990).
