Valitetettavasti kiikareita ei saa Espoon kirjastoista lainaksi, eikä niitä saa muistakaan Helmet-kirjastoista. Suksia, sauvoja ja luistimia on tarjolla pääkaupungin kirjastoissa mutta kiikareita ei.
Netistä löytyy lainauspalvelu Kuinoma, ja sieltä saa kiikareitakin: http://www.kuinoma.fi/tuotteet/442
Hei
Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista.
Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat…
Opetusministeriön ylläpitämästä KOTA online -palvelusta voi hakea yliopistojen toimintaan liittyviä tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Mahtaisiko siitä olla apua?
https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do
Esimerkiksi seuraavista verkkolähteistä voi etsiä ajankohtaista tietoa valtion, kuntien ja järjestöjen hankkeista koskien syrjäytymisen ehkäisyä:
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen…
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011-2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.
http://www.tavallisia.fi/
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä on työstetty joukko arkipäivän helpottamiseen tähtääviä ehdotuksia, joiden toivotaan edistävän lasten ja nuorten tervettä kasvua. Ihan tavallisia asioita -hankkeessa ideoidaan keinoja,…
Kun syötät HelMet-palveluun "tilastolliset menetelmät", tulee ensimmäisenä esiin kirjan 5-7. painos. Kyseisen kirja on joka kirjastosta lainassa ja siitä on lisäksi kaksi varausta. Saat kirjan nopeimmin käsiisi jos teet itsellesi varauksen.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=tilastolliset+menetelm%C3%A4t/1,9,9,B/holdings&FF=Xtilastolliset+menetelm{u00E4}t&3,3,
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Helmet-kirjastossa, eli kirjastossa on käytävä henkilökohtaisesti. Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mantereelta toiselle siirryttäessä formulatallit käyttävät erikoissuunnitteltuja rahtilaatikoita, jonne saavat mahdutettua kaikki mahdolliset kisoissa tarvittavat välineet.
Tällä hetkellä useimmat tallit vuokraavat Formula One Management, FOM:ilta tähän sopivan rahtikoneen.
Ja kuten arvata saattaa, F1-sirkuksen siirtämiseen paikasta toiseen maanteitse tai ilmojen kautta, tarvitaan aikamoinen määrä väkeä.
http://www.formula1.com/inside_f1/understanding_the_sport/5297.html
Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjat löytyvät, samoin kuin sarjan muut osat Verenpisara ikkunalla ja Metsäkukkia asvaltilla. Sarjan kahden osan nimet ovat aivan täsmällisesti nämä: Ruiskukkaseppele ja Unikkoja ikkunassa, ja kolmas kuten kirjoitit: Kielon jäähyväiset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoskivuori%20mustonen__Ff%3…
Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tarkista tilanne oman kotikuntasi kirjaston tietokannasta.
Ratamo-kirjastoissa ei ole ikärajaa kirjastokortin hankkimiseksi. Alle 15-vuotiaiden lainoista huoltaja on vastuussa. Käytännössä usein lapselle hankitaan oma kirjastokortti kouluikäisenä tai kun lapsi on saavuttanut riittävän lukutaidon
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Onkohan kyse osoitteesta http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=8112e231-479e-47d0-bc7… löytyvästä levystä? Tuota levyä ”Historiallisia äänityksiä radioarkistosta 11: Gluntteja” ei näytä löytyvän mistään tietokannoista. Ehkäpä se ei ole ollut kaupallisessa levityksessä. Asiaa kannattaisi varmasti tiedustella julkaisijalta eli Yleisradiolta.
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Teoksessa Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirpa (2000): Sukunimet (Otava) on kerrottu Muittari nimestä, että taustana voi olla Muittarinkoski, jonka varrella on talo, joka on mainittu Muittarin nimellä 1798. Saarijärvellä on myös kirjattu Henric Muittari 1841 ja Vetelissä Henrik Muitari 1818. Ks. lisää selityksiä ao. teoksesta s. 365.
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta.
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-…
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:…
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut.
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Etsimäsi Maaria Leinosen nimeämätön runo on kokoelmasta Uni niin todellinen (1990). Runo alkaa rivillä "Ilo sen pitäisi olla jokaisen uuden aamun...".
Voit lukea runon myös teoksesta Maaria Leinonen: Elämän täysi : Kootut runot I, 1980 - 1993 (s. 271).
https://finna.fi/Record/vaski.151183
https://finna.fi/Record/vaski.455270
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
