Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kotikoneella pääsee esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston sivuilta Frank -monihakuun osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/tyokalupakki.html ja sieltä voi valita mm. Ammattikorkeakoulukirjastot ja valikosta edelleen ”kaikki” tai kirjaston kerrallaan. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen tiedostoista löytää hakemastasi aiheesta tietoa. Samoin voi etsiä tietoja julkaisuista Terveystieteiden keskuskirjastosta osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi ja terveysalan tiedostosta http://www.scirus.com.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmatyön periaatteisiin kuuluu mm. että likainen, kulunut ja huonokuntoinen aineisto poistetaan kokoelmasta. Poistettu aineisto joko myydään, lahjoitetaan, siirretään Varastokirjastoon tai tuhotaan. Kyseinen "Keski-Maa roolipeli" -kirja on ollut kunnoltaan todennäköisesti jo niin huono, että se on hävitetty kokoelmasta poiston jälkeen.
"Keski-maa roolipeli" -kirja on mahdollista saada kaukolainaksi jostakin maakuntakirjastosta. Kajaanin kaupunginkirjaston kaukopalvelun ohjeet: http://213.143.184.82/kirjasto/kauko.htm
Aikataulu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta (Kirjastot ja aukioloajat > Kirjastoauto > Aikataulut):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/
Hei!
Voit palauttaa lainaamasi kirjat mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen, se mistä olet aineiston lainannut ei vaikuta asiaan.
Sen sijaan seutulainauksissa, eli jos tilaa aineistoa jostain toisesta Aaltokirjastosta (esim. Jämsä, Äänekoski, tms.), lainaus- ja palautuskirjastolla on väliä: silloin aineisto tulisi palauttaa siihen toimipisteeseen, mistä se on lainattu, jotta välttyisi seutukuljetusmaksulta (1 euro/teos).
Yst. terv.
tietopalvelu / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Kirjastokortti on aina ilmainen ja sellaisen voi saada itselleen mistä tahansa kunnan- tai kaupunginkirjastosta rekisteröitymällä kyseisen kirjaston asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston e-kirjoihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä Lahden kirjaston asiakkaaksi kirjastossa paikan päällä. Mukaan tulee varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Ilmoittautuessasi Lahden kirjaston asiakkaaksi voit aktivoida Asikkalan kirjastokortin toimimaan Lahden kirjastoissa, jolloin voit yhdellä ja samalla kortilla asioida sekä Asikkalassa että Lahdessa. Sinun tulee siis kertaalleen asioida Lahden kaupunginkirjaston jossakin toimipisteessa, jolloin saat tarvitsemasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla pääset…
Ratamo-kirjastoissa ei ole ikärajaa kirjastokortin hankkimiseksi. Alle 15-vuotiaiden lainoista huoltaja on vastuussa. Käytännössä usein lapselle hankitaan oma kirjastokortti kouluikäisenä tai kun lapsi on saavuttanut riittävän lukutaidon
Rohkenisin olettaa, että suomennosta ei ole, ovathan laulun sanat niin Maria-painotteiset, ettei meikäläisissä kirkollisissa yhteyksissä niille liene ollut käyttöä. Saksankielisten roomalaiskatolisten hiippakuntien virsikirjassa (Gotteslob 2013) tämä laulu on numerona 524.
Sinänsähän tämä laulu käyttää keskiaikaisen Ave maris stella -hymnin aineksia (se on ko. kirjassa numero 520). Luultavasti Klemetin Piae cantiones -suomennos liittyy tähän. Todennäköisesti siinäkin on Maria-painotusta lievennetty, alkuperäinen Piae cantiones -kokoelmahan ilmestyi uskonpuhdistuksen jälkeen.
Roomalaiskatolinen suomennos Ave maris stella -hymnistä löytyy kokoelmasta
Cantemus : Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. - Katolinen tiedotuskeskus, 2012…
Seurakunnan näyteikkunassa voidaan vapaasti näyttää Carl Blochin maalauksen mitä tahansa kopiota, koska tekijänoikeus Blochin teoksiin on rauennut jo aikoja sitten (hän kuoli vuonna 1890).
Heikki Poroila
Vastuu julkaisun laillisuudesta on aina ensi sijassa sillä, joka julkaisun tekee ja tuo sen yleisön saataville (sillä, onko toiminta kaupallista vai ei, ei ole tässä suhteessa merkitystä). Se henkilö tai yhteisö, joka on tämän äänikirjan julkaissut, on oikeudellisesti vastuussa siitä, että tekijänoikeudelliset luvat ovat kunnossa. Kysyjän luettelon perusteella on ilmeistä, että mukana on myös suojattuja teoksia (Martti Haavio kuoli vasta 1973 eli vapautuu vasta vuonna 2044). Suojatun runon (lorukin on tässä mielessä runo) levittäminen luetussa muodossa on luvanvaraista.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin kirjaston voidaan katsoa olevan velvollinen selvittämään tekijänoikeudellisia taustoja tai reagoimaan mahdollisiin epäilyihin. Tässä…
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
Valitettavasti ei. Seinäjoen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa johonkin Seitti-kirjastoon. Seitti-kirjastoja ovat Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastot ja kirjastoautot sekä Kuortaneen kunnankirjasto.
Kuortaneen kirjasto perii asiakkaan muista Seitti-kirjastoista lainaamasta Kuortaneen kirjastoon palautetusta aineistosta 2 euroa/laina kuljetusmaksua.
Käytin vastauksen etsimiseen englanninkielistä hakukonetta nimeltä Behind the Name. http://www.behindthename.com/name/alessio
Sen mukaan Alessio on eräs Alexis nimen versioista.
Alexis taas tulee kreikankielestä ja merkitsee auttajaa ja puolustajaa.
Alosha (Poika) on harvinainen ukrainalainen nimi. Se on versio venäläisestä nimestä Alyosha, joka puolestaan on versio Alexey nimestä. Alexis siis tämäkin perimmältään.
Ayana (Tyttö) tunnetaan hebrean, amharan, japanin, intian ja englannin kielissä.
Sen merkitys vaihtelee: Amharassa kaunis kukka, Japaniss yhdistelmä värikäs ja muotoilu eli kirjainmerkkinä vihreät kasvikset sekä intiassa merkitys mennä ja syvempi merkitys tie.
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös Etunimet.net -sivusto http://www.…
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Helsingin kaupunginkirjastossa tsekinkielistä kirjallisuutta löytyy pääkirjastosta (Pasilassa). Tsekinkielisen materiaalin saat näkyviin Plussa-aineistotietokannasta (www.libplussa.fi) tarkennetussa haussa (valitse näytä vain kirjoja ja aineiston kieli tsekki). Tieteellistä kirjallisuutta löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Tsekkiin liittyvää informaatiota voit kysellä vaikkapa Suomi-Tshekki seurasta, Paraistentie 6, Tel. +358-9-2418151, Fax +358-9-2418151 ja katsella monikulttuurisen kirjaston maailmainfosta (http://www.lib.hel.fi/mcl/).
