Kiehtovaa on erityisesti se, että Sipri on oikeastaan miehen nimi!
Kustaa Vilkuna kertoo Siprin olevan vanha suomalainen kutsumamuoto Sigfridistä. Sigfrid taas on alkujaan muinaissaksalainen nimi, joka muodostuu sanoista ’sig’, voitto, ja ’frid’, rauha. Nimi merkitseekin voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa. Ruotsinmaalla vaikutti 1000-luvulla Pyhä Sigfrid, apostoli ja Ruotsin ensimmäinen piispa, jolla on legendoissa samanlainen asema kuin meidän piispa Henrikillämme. Pyhä Sigfrid näet käännytti yhdessä kuningas Olavi Pyhän kanssa norjalaisia kristinuskoon, mutta ruotsalaisia pakanoita hänen kerrotaan kastaneen yksin. Nimenä Sigfrid onkin ollut varsin suosittu täällä Pohjolassa. (Saksassa Sigfridiä alettiin suosia vasta…
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet…
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Terje on vanha pohjoismainen, erityisesti Norjassa käytössä oleva nimi. Se on yhdistelmä Tor-jumalannimestä ja keihästä tarkoittavasta sanasta teir. Virossa Terje on naisennimi, luultavasti peräisin viljanjyvää tarkoittavasta sanasta tera (Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja).
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 128 Terje-nimistä, 49 miestä ja 79 naista:
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar.
Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa.
Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja…
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle vuonna 1950. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle Suomeen.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun…
Tarkoitat ilmeisesti oluttölkistä tms. valmistettua pientä keinutuolia? Hakusanalla "tin can rocking chair" löytyy kuvamateriaalia Googlesta. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä yms. Tässä muutama netistä löytynyt teko-ohje: Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta. Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee istuin, se on jo valmiiksi hieman pullistunut. Jaetaan suikaleista hieman enemmän kuin 1/4 "selkänojaan". Liuskoja taivuttelemalla muodostetaan selkänoja. Näiden sivuilta lähtee jalakset joihin käytetään pari suikaletta kaareen sekä keskeltä otetaan muutama suikale lisäksi tueksi…
Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Eläimen koon ja eliniän välillä on selvä yhteys: mitä kookkaampi eläin, sitä pidempi elämä. Kun paino 30-kertaistuu, elinikä kaksinkertaistuu. Esim. myyrä elää kaksi kertaa niin kauan kuin päästäinen ja rusakko kaksi kertaa niin kauan kuin myyrä. Kaikkiin lajeihin se ei päde: ihminen eläisi tämän laskutavan mukaan vain 27-vuotiaaksi.
Vanhimmaksi eläneet eläimet löytyvät kilpikonnista (vanhin tiedetty norsukilpikonna on yli 150-vuotias), valaista (Grönlanninvalas elää jopa 200-vuotiaaksi) ja simpukoista (Suomen vanhimmat eläimet Jokihelmisimpukat voivat elää yli 100-vuotiaiksi). Norsujen elinikä jää "vain" 60-70 vuoteen.
Lyhyen elämän elävät esim. jotkin päiväperhoslajit (alle 2 kuukautta) tai nisäkkäistä ruskopussikärpät (alle vuoden).…
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Helsingin yliopiston yleisen teologian -verkkokurssista löytyy materiaalia mm. amerikkalaisesta kristillisyydestä. Alla linkki sivustoon:
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/05_amerikkalainen.shtml
Pääkaupunkiseudun ateistit -yhdistyksen sivuilla on arikkeli nimeltä Kirkko ja valtio Kanadassa, joka on tiivistelmä Albert J. Menendezin kirjasta Church and State in Canada:
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti110328.html
Kansanopisto Otavan opiston sivuilla on oppimateriaalipaketti nimeltä Maailmanlaajuinen kristinusko, jossa on myös luku uskonnollisuudesta Pohjois-Amerikassa:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue2-maailmanlaajuinen-kristinusko/materials#p-126382
Valitettavasti emme pysty toimittamaan sähköpostina pyytämääsi kartta-aineistoa. Oulun kaupunginkirjastosta löytyvän kartta-aineiston voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html esimerkiksi luokkahaulla. Suomen kartat luokka 42.02, Oulun lääniä koskevat 42.8202.
Oulun kaupungin käsikirjastossa on karttahuone, josta löytyy mm. maastokarttoja, peruskarttoja ym. Käsikirjastossa on myös karttoja, joita ei ole luetteloitu, eivätkä ne näin ollen löydy aineistotietokannasta. On olemassa Metsähallituksen julkaisema Matkailukartta, jossa on Oulun lääni ja Lapin lääni, vuodelta 1994. Valittujen palojen Suomen tiekartaston etulehdiltä selviää Oulun läänin rajat, ilmestynyt 1999, rajat näkyvät myös Gt-kartoissa…
Kirjassa Adrian Room: "Dictionary of first names" kerrotaan nimestä Erin seuraavaa. Erin tulee Irlannin runollisesta nimestä. Sitä on alettu käyttää henkilön nimenä englantia puhuvissa maissa 1800-luvun lopulla. Kirjassa mainitaan esimerkkeinä amerikkalainen näyttelijätär Erin O'Brien-Moore (1902 - 1979), englantilainen sosiaalialan aktivisti Erin Pizzey (s. 1939) ja uusseelantilainen urheilija Erin Baker (s. 1961). Myös kirjassa Eeva Riihonen: "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan, että Erin tulee Irlannin gaelinkielisestä runollisesta nimestä.
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia.
Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja
Hänen teoksistaan on suomennettu mm. Lumpaankukkalampi,Meren syvyyksiss, Saari meren keskellä ja Totuus vai tehtävä.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa, joten lisätietoa löydät arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sanat Thor Annika.
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Kirjastosta löydät aforismeja ystävyydestä. Voit tiedustella esim. seuraavia teoksia: Sanoja ystävälle/toim.Arto Manninen, Gummerus 2001; Kirja ystävälle/toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus 1997; Ystävyys--elämän ilo/val.Helen Exley, Kolibri 1997; Pidä ystävän kädestä kiinni--mietteitä ystävyydestä/toim. Salme Saure; Otava 1992; Ajattomia mietteitä/koonnut Outi Lauhakangas, Valitut palat 1997.
Viimeksi mainitusta teoksesta poimin Sinulle kolme aforismia: Ystävä merkitsee ihmistä, jolle voin olla rehellinen (Emerson, Essays: Friendship 1841);
Ystäväni on ihminen, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen (Thoreau: Autumn 1852);
Ojenna ystävääsi, jos hän on väärässä, mutta älä hylkää (Pyhä Columbanus n. v. 600 jKr)
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
