Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Käytössämme oleva NetMot-sanakirjasto ei tunne sanaa yhdyskuntatoimi, mutta sana koulutoimi on käännetty ”school system”. Edelleen system eli systeemi ilmaistaan ”yhteen kuuluvien osien kokonaisuus”
Tällä logiikalla yhdyskuntatoimen voisi kääntää ”community system”.
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Tällaisen diaesityksen liittäminen kotiseutukokoelmaan ei sinänsä riko tekijänoikeuslakia, mutta sen julkinen esittäminen on monimutkaisempi asia. Yksityiseen käyttöön saa vapaasti ottaa valokuvia lehtien julisteista yms., mutta kirjastossa tällainen kuva ei enää ole yksityisessä käytössä ja muuttuu siksi lähtökohtaisesti luvanvaraiseksi. Nimikirjoitukset eivät ole ongelma, niitä ei tekijänoikeus suojaa, mutta kopiot kuvista ovat ongelmallisia.
En näe laillista estettä sille, että kirjasto ottaa kyseisen diakuvien kokoelman vastaan. Voi olla kuitenkin perusteltua rajata käyttöä siten, että kuviin voi tutustua kirjastossa, mutta niitä ei näytetä kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
Asia ei ole oikeudenhaltijan näkökulmasta merkittävä,…
Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin:
"Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan.…
Bon-pokkarisarjassa on julkaistu Bonnier-kustannuskonserniin kuuluvien WSOY:n ja Tammen alun perin kustantamia nimekkeitä. Kasvattitytön tarina ei ole kuulunut näistä kummankaan kustantamon valikoimaan - kaikki sen tähänastiset laitokset ovat ilmestyneet Kariston kautta - joten sen puuttuminen Bon-sarjasta johtuu yksinkertaisista kustannusoikeudellisista syistä.
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi…
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja …
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Lahden runotietokanta on siirtymässä Kirjasampoon, mutta vielä ei ole julkaistu aikataulutietoa siitä, milloin tietokanta saadaan sitä kautta näkyviin. Uudet sisällöt päivittyvät sinne jo nyt, https://lastu.finna.fi/Content/kirjallisuus.
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole listattu lainatuimpia eikä varatuimpia kirjoja viime vuosina, koska listaukset eivät anna luotettavaa tietoa ainakaan suuressa kirjastossa. Kappalemäärät vaikuttavat siihen, mitä aineistoa listaukseen tulee. Suuressa kirjastossa nimekettä hankitaan yhdestä useaan kymmeneen kappaleeseen. Ja kun aikakauslehtiäkin lainataan, lehtivuosikertojen irtonumeroista kertyy runsaasti lainauksia.
Samaan kysymykseen on vastattu 20.8.99. Kirjastoissa arvioidaan suositut kirjat näppituntumalla. Vastaaja oli soittanut muutamiin kirjastoihin ja saanut vastauksia, ettei tällaista listausta voi saada.
Hiljaista tietoa käsitellään seuraavissa teoksissa:
Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto (Otava 1997)
Levonen, Terttu: Ikä karttuu, elämä jatkuu (Gummerus 2001)
Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä (Tammi 2000)
Nurminen, Raija: Intuitio ja hiljainen tieto hoitotyössä (Kuopion yliopisto 2000)
Tieto ja tietoyhteiskunta (Gaudeamus 2000).
Knowledge managementista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Honeycutt, Jerry: Tietämyksenhallinta (Edita 2001)
Ståhle, Pirjo: Dynamic intellectual capital (Wsoy 2000)
Ståhle, Pirjo: Knowledge management (Wsoy 1999).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi hakea tietoa esim. Google-haulla osoitteessa http://www.…
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin on hankittu kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Kirjaa on hankittu myös pakettina, johon kuuluu kirjan lisäksi myös cd-levy tai kasetti. Nekin ovat nyt lainassa. Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta näet ajantasaisen tilanteen. Varauksen voit tehdä Helmetin kautta (tarvitset kirjastokortin numeron ja tunnusluvun) tai soittamalla kirjastoon tai käymällä siellä.
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin…
Pagemaker -oppaat löytyvät HelMet-verkkokirjastosta esimerkiksi näin. Kirjoita etusivulla olevaan hakukenttään pagemaker ja klikkaa hae-painiketta ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ). Oppaat versioon 7.0 näkyvät heti tuloslistan alussa. Sieltä löytyy mm. kirja Adobe PageMaker 7.0 : classroom in a book (Adobe Press, cop. 2002). Kirjan nimeä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot.
Jos tahdot rajata hakua vaikkapa kielen mukaan, kannattaa haku aloittaa valitsemalla etusivulta kohta Tarkenna hakua.
