Mikä sinun on -ohjelma oli Anneli Tempakan toimittama Nuorten radion kontaktiohjelma 1980-luvulla. Ohjelman jaksoja ei näyttäisi olevan enää kuunneltavissa verkossa.
Jos muistikuvasi tunnusmusiikin sanoituksesta ovat oikean suuntaiset, voisi kyseessä olla Heikki Annalan säveltämä ja Saukin sanoittama kappale "Mikä sinun oikein on". Nuotinnos ja sanat löytyvät teoksesta Annala, Heikki: 12 suosikkisävelmää : Heikki Annalan sävellyksiä (Levytuottajat, 1981).
Kappale alkaa sanoin: "Mikä sinun oikein on? Et elämää voi piirtää!" Sanoituksen puolesta se sopisi hyvin nuortenohjelman tunnusmusiikiksi.
Merja Lehtinen on laulanut kappaleen single-levylle 1981 ja Eila Pienimäki 1975. Kitaristi Taisto Wesslin on…
Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info…
Suomen kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) on kuvattu seuraavissa paikoissa: Helsinki: Kulosaaren silta (Lehtoja automatkalla), Leo Vuoriston talo Risto Rytintie 15 (Elsi heitetään ulos), Kyösti Kallion tie, Marjaniementie, Tulisuontie, Risto Rytin tie - Junatien ylikulkusilta Kulosaaressa - Junatie (Elsi kävelee kaupunkiin)Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallahden harju - Kallvikintie - Kallahdenniemi (Lehtojan ja Elsin ajomatka huvilalle), Grönblom Oy:n huvila ympäristöineen Vuosaaren Ramsinniemen Kortniemessä (Lehtojan huvila, uimaranta), Vuosaari (nimismiehen virkaasunto)Bromarv: seuratalo (tanssipaikka), kesähotelli Sandas (Maijan…
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Hotakaisen Finnhits on tulossa useaan HelMet-kirjastoon, mutta siitä ei vielä voi tehdä varausta koska ainuttakaan kappaletta ei ole vielä lainattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistotietokannasta. Heti kun niteitä ilmaantuu lainattavaksi tietokantaan siitä voi tehdä varausksen. www.helmet.fi
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena…
Opettajasi muistama kohtaus on Richard Wrightin romaanista Musta poika (Black boy). Vuoden 1947 suomennoksessa (s. 41-42) pienen pojan äiti kutsuu saarnaajan päivälliselle, ja tapahtumat sujuvat juuri kuten opettajasi muistaa.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20poika%20wright__Ff%…
Carolyn Keenen suositun Neiti Etsivä -sarjan päähenkilön Nancy Drewn äidin kuolemasta on esitetty erilaisia oletuksia, mutta näyttää siltä, että mitään näistä oletuksista ei ole todistettu oikeaksi. Kate Drew'n kuolinsyy jäänee arvoitukseksi.
http://www.series-books.com/nancydrew/nancydrew.html
http://nancydrew.info/
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/ndrevealed.html
http://nancydrewpc.wikia.com/wiki/Kate_Drew
http://www.gameboomers.com/reviews/Nn/ND29/ND29.htm
Annettujen vinkkien perusteella voisi arvella, että kaivattu kirja on Henry David Thoreaun Kävelemisen taito (Jack-in-the-box, 1997).
Kävelemisen taito ilmestyi ensimmäisenä niteenä kustantajan "Pienessä kävelykirjastossa", johon kuuluvat myös Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin Ensimmäinen oppitunti.
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-…
