Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot.
Lisäys 29.8.:
Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Normaali matka-aika on 2-3 päivää. Normaalit kuljetusajat koskevat kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Koska tätä työtä tekevät inhimilliset ihmiset (toki laitteiden avustamana), voi viivästyksiä matkan aikana tapahtua mille tahansa aineistolle. Jos viivästys on pitkä, kannattaa tehdä uusi varaus. Varattu aineisto on saattanut pahimmassa tapauksessa kadota. Tämä on kyllä varsin harvinaista.
Viivästyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että elokuvaa ei löydetäkään, jolloin varaus siirretään toiselle kirjastolle. Toinen syy viivästykseen voisi olla se, että kirjastossa paikan päällä olevat asiakkaat saattavat ehtiä lainaamaan kyseisen elokuvan nopeammin kuin henkilökunta ehtii noutaa varauksen hyllystä, varauksia kun on joka tapauksessa useita…
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja…
Yksi näppärä tapa löytää äänikirjoja luettavaksi on seurata osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_aanikirjatfin.html löytyvää HelMetin uutuuslistaa, jolla on aikuisten äänikirjoja. Se päivittyy jatkuvasti, ja uudet äänikirjat ilmestyvät sinne. Toki niissä voi olla nopeasti varauksia, mutta ainakin ehtii ehkä päästä hyviin asemiin varausjonossa.
Perinteisellä HelMet-haulla osoitteessa http://luettelo.helmet.fi voi katsoa myös äänikirjavalikoimaa kokonaisuutena. Laittamalla hakukohtaan tähden (*) ja rajaamalla haun pudotusvalikosta vain äänikirjoihin saa näkyviin pitkän listauksen äänikirjoja. Hakua voi valitsemalla vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla tähden sijaan halutun asiasanan…
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Kiitos huomiosta.
Konsultoimme asiantuntijaa Helmet sarjakuvien valintaryhmästä.
Hän suositteli seuraavaa: "Suosittelen siirtoa suoraan aikuistenosastolle. Osa kirjastojen nuortenaineistosta sijaitsee lastenosastojen yhteydessä ja siten sarjakuvien siirto nuortenosastoille ei tässä tapauksessa ratkaisisi tätä ongelmaa. Tekisin myös Natasha ja Sammy Day sarjakuville saman siirron aikuistenosastoille. Ja sarjakuvat mitkä ilmestyvät Otavan Non Stop-sarjassa kuuluisivat aina automaattisesti aikuisten osastoille. Nämä sarjakuvat ovat aikoinaan ilmestyneet 1970-luvulla ja niiden lukijatkin ovat niitä silloin lukeneet ja lainailevat niitä nyt nostalgiamielessä itselleen."
Sellon lastenosasto siirtääkin Pikku-Piko -sarjakuvat nyt…
Internetissä on avattu testikäyttöön Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka julkistetaan varsinaisesti toukokuussa 2001. Tietokanta sisältää tietoja suomalaisista nykykirjailijoista, heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä. Sanojen aika löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy myös kirjailijalehtileikekokoelma, johon on koottu lehdissä ilmestyneitä artikkeleita eri kirjailijoista.
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
Hei,
Linda Jakobson on kirjoittanut Kiinasta seuraavat teokset:
Perinteen taika--nykyaika Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. WSOY, 2001, 9510255491
Miljoner sanningar--tio år i Kina. Bonnier, Stockholm, 2001, 9100571865
A million truths--a decade in China . M. Evans and Company, New York, 1998, 0871318733
Miljoona totuutta--vuosikymmen Kiinassa. Kirjayhtymä, Helsinki, 1997, 9512641976
Uusi Kiina opas--Beijing - Shang[h]ai - Xian. Kirjayhtymä, Helsinki, 1995, 951264011
Kiina--opas n:o 1. Kirjayhtymä, Hki, 1989, 9512633035
Mureneva muuri - vuosi kiinalaisena. Kirjayhtymä 1988, 951-26-3256-X
Kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Uusimpia tulopoliittisia sopimuksia löytyy mm. SAK:n verkkkosivuilta
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tupo_2002.shtml (2001-2004)
Vanhempia sopimuksia voi yrittää hakea LINNEA-tietokannan avulla (käytettävissä mm. Tampereen yliopiston kirjastossa). Tietokannasta on haettavissa mm. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vanhempia mietintöjä. Katso tarkemmin tietokannan hakuohjeista kuinka hakusanoja käytetään.
Linneasta löytyy viittaukset omistaviin kirjastoihin sekä saatavuustietoja
esim. Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto jne.
Eduskunnan palvelimelta www.eduskunta.fi voi etsiä mitä hallitus on sitoutunut eri tulopoliittisiin sopimuksiin liittyen tekemään (etsimäsi sosiaalipaketit). Hallituksen…
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
