Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden uudistus on työn alla. Toistaiseksi ei ole mahdollista käyttää esimerkiksi kirjoittavaa CD-asemaa.
Jatkossa voi käyttää ainakin USB-porttiin laitettaavaa muistitikkua ja myös 'monikorttilukijoita' on tulossa joihinkin laitteisiin. Kirjoittavat CD-asemat saatanee käyttöön kevään aikana. Myös käyttämäsi puhelimen Bluetooth- tiedonsiirtomahdollisuutta tutkitaan, mutta Nokian PC-suite- ohjelmiston käyttö ei tulle mahdolliseksi, koska koneille eivät asiakkaat voi asentaa ohjemia.
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Annika Thorin ensimmäinen nuorille suunnattu teos ja samalla esikoisromaani on nimeltään Saari meren keskellä, joka ilmestyi ruotsiksi 1996. Teos on ensimmäinen osa toisen maailmansodan aikaan sijoittuvasta pakolaissisaruksista kertovasta sarjasta. Sarjan muut suomennetut osat ovat Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Sarjan viimeinen osa Öppet hav on kääntämättä. Lisäksi Thorilta on suomennettu kiusaamisesta kertova romaani Totuus vai tehtävä.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Käpylässä ja Töölössä voi katsella videoita, mutta vain kirjaston omia videotallenteita.
Tieto kirjaston asiakaskäytössä olevista videoista ja televisioista löytyy osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tv-video .
Hakusanoina voi käyttää hitaus, joutilaisuus ja laiskuus. Tässä muutamia ehdotuksia: Jerome: Joutilaita mietteitä, Jerome: Kolme miestä veneessä, Kenko: Joutilaan mietteitä, Kundera: Kiireettömyys, Kilpi: Alastalon salissa, Kilpi: Pitäjän pienimpiä, Gontsarov: Oblomov, Huovinen: Havukka-ahon ajettelija, Nadolny: Hitauden ylistys, Thoreau: Elämää metsässä, Thoreau: Kävelemisen taito, Stevenson: Kävelyretkistä, Sleptsov: Ensimmäinen oppitunti, Tsehov: Joutilaisuudessa (novelli teoksessa Ensirakastaja). Lisäksi kirjassa Matkaopas joutilaisuuteen: laiskan kirjallisuuden antologia on runsaasti otteita joutilaisuutta ylistävistä maailmankirjallisuuden klassikoista.
Kirja on niin uusi, ettei se vielä ole tullut kirjastoihin vaikka luettelointitiedot Helmetissä jo ovatkin. Teoksesta voi tehdä varauksen heti kun jossakin kirjastossa on lainattava nide.
Kirjan nimi on Musta ritari - Ritchie Blackmore ja sitä on jo Helmet-kirjastoissa. Tekijä on Jerry Bloom. Juuri täälä hetkellä ko kirjasta on 18 varausta. Saatavuustiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
Ei näytä löytyvän sähköisenä aineistona sen paremmin kaupunginkirjastoista kuin korkeakoulukirjastoistakaan. Yksi erikoiskirjasto kuitenkin löytyi. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaston kokoelmista ST-kortisto löytyy painettuna versiona.
Tarkemmat lainauskäytännöt kannattaa vielä kysyä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastopalveluista. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/prh_kirjastopalvelut…
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Gilbert O'Sullivanin levytys Claire löytyy cd-formaatissa kokoelmalta The very best of Gilbert O'Sullivan. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi. Vastaushetkellä äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolta sekä Paloheinän kirjastosta.
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
