Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa…
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Mikäli Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista, jää unioniin kaksi valtiota, joissa englanti on yksi virallisista kielistä: Irlanti ja Malta.
Lähteet:
World Population Review: English speaking countries 2019 http://worldpopulationreview.com/countries/english-speaking-countries/
Euroopan unioni: Jäsenmaat https://europa.eu/european-union/about-eu/countries_fi
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja…
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.…
Hei!Lampaat osaavat uida, mutta niiden pitkä villa imee helposti paljon vettä ja tekee lampaasta hyvin painavan. Tämä voi johtaa hukkumiseen. Lähde: Lampaille kerittiin kesäuikkarit työasuksi | Yle
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Ilta-Sanomat oli pyytänyt Digi- ja väestötietovirastoa selvittämään sata yleisintä naisten ja miesten "kokonimeä" eli etu- ja sukunimen yhdistelmää. Elossa olevia Ville Virtasia on 154 henkeä, jolla on yleisimpien miesten nimien listauksessa sijalla 51. Etunimeksi laskettiin kutsumanimi tai jos sitä ei ollut valittu, ensimmäinen etunimi.
Nämä ovat Suomen yleisimmät ihmisten nimet, IS 12.10.2023.
Kiitos kysymyksestä ja pahoittelut siitä, kun vastauksessa kesti! On tärkeää huomata, että saamelaisten perinteiset puvut eli gáktit (suomeksi saamenpuku), eivät ole varsinaisia kansallispukuja, vaikka niistä joissain yhteyksissä niin puhutaankin. Kansallispukujen käsite liittyy usein valtiollisiin tai kansallisiin identiteetteihin, kun taas gákti määräytyi käyttäjänsä suvun eikä asuinalueen mukaan.Saamelainen museoamanuenssi ja Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Áile Aikio perkaa hyvin aihetta tässä jutussa: https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/Pukujen historia ulottuu vuosisatojen taakse, mahdollisesti esihistorialliselle ajalle, mutta niiden varhaisesta historiasta ja alkuperästä on hyvin vaikeaa saada tietoa. Sámi…
Charles Doughtyn Travels in Arabia vol. 1-2, vuodelta 1888, on Helsingin yliopiston kirjastossa. Lyhennelmä Passages from Arabia deserta, vuodelta 1931, 320 s., löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Voit kääntyä yliopistokirjastojen yhteisluettelon LINDA'n puoleen. Osoite on
http://finna.fi
Asiasanat poliisi ja poliisilaitokset saattavat peremmälle.
Apinoiden planeetta elokuvia voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta, valitse Teoksen nimi-haku ja kirjoita: Apinoiden planeetta, saat kaksi viitettä, klikkaa sitä jossa hakutuloksia on 10 kappaletta. HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttelijä Charlton Hestonista löytyy linkkikokoelma osoitteesta http://www.thegoldenyears.org/heston.html
Lisäksi näyttelijästä löytyy tietoa esim. kirjoista The International Dictionary of films and filmakers: voulume II Actors and Actresses ja Who is Who in the movies. Molemmat kirjat löytyvät HelMet-haun kautta.
Kun käyt kirjastossa näyttelijästä voidaan hakea tietoa myös lehtiartikkeleista, tutustu Helsingin kaupunginkirjaston lehtiartikkelitietokantoihin osoitteessa…
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
