Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. nämä kirjat, joiden aiheena on lukemisen vaikutus lasten kehitykseen:
Laulajainen, Leena, Sanan taika (2009), 141 s.
Kirjassa käsitellään mm. lastenkirjallisuuden, erityisesti satujen, merkitystä lapsen lukutaidon, tunne-elämän ja kokonaispersoonallisuuden kehityksessä.
Karvonen, Pirkko, Yhdessä : leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa (2009), 61 s.
Opaskirja on suunnattu vanhemmuuden tueksi etenkin niille perheille, joiden lapsilla on suurempi riski oppimisvaikeuksiin myöhemmällä iällä. Opaskirjan tarkoituksena on tarjota käytännön vinkkejä ja esimerkkejä tukemaan lapsen kokonaiskehitystä erityisesti kielen ja motoriikan osa-alueilla.
Karvonen, Pirkko, Tarinan kertojat : iloa ja leikkiä…
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena…
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Liisu Poijärven salanimellä Vanha Nunna kirjoittama pakinakokoelma Maalaiskoululla (1932, WSOY) on lainattavissa esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Se löytyy myös useiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmista.
Mikäli pakinakokoelmaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainaan jostain muualta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39532#.Vt1gTE3VzL8
Opettajasi muistama kohtaus on Richard Wrightin romaanista Musta poika (Black boy). Vuoden 1947 suomennoksessa (s. 41-42) pienen pojan äiti kutsuu saarnaajan päivälliselle, ja tapahtumat sujuvat juuri kuten opettajasi muistaa.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20poika%20wright__Ff%…
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että…
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju…
Valitettavasti ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löydy mitään viitettä tämän TV-sarjan musiikkiin. Ornella Vanonin levyjä on muutamia, mutta ne ovat lähinnä iskelmä- ja popmusiikkia.
Leonardo da Vinci oli monikykyinen mies, mutta ei kuitenkaan tiettävästi säveltänyt mitään - piirsi kyllä soittimia. 1700-luvulla on elänyt Leonardo Vinci -niminen säveltäjä.
Itse en muista tuon TV-sarjan musiikista yhtään mitään (katsoin muistaakseni kyllä sarjaa), joten en tiedä, millaisesta musiikista tässä on kyse. Jotta voisimme edetä etsinnässä, pitäisi tietää ainakin laulun tarkka nimi. Tuon ajan TV-ohjelmien musiikista ei levyjä juurikaan tehty, joten jos kyseessä on jokin vanhan musiikin sävellys (laulajan myöhempi ura huomioon ottaen se…
Nolla (0) koiranäyttelyarvostelussa tarkoitti vuoteen 2002 asti sitä, että koira saa näyttelyn tuomarilta hylkäävän arvion jostakin syystä. Vuodesta 2003 alkaen nollan on korvannyt maininta HYL eli hylätty. Luonteen osalta hylkäämisen voi aiheuttaa esim. luonteen epätyypillisyys. Alla lisää tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta ja Kennelliiton aiemmista säännöistä:
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
http://birit.mbnet.fi/arvostelut.htm
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,…
Kaatumistavan nimitystä en löytänyt, mutta yleensä ihmiset ottavat käsillään vastaan kaatuessaan ja murtavat siksi ranteensa tai käsivartensa.
Monissa taistelulajeissa opetellaan oikeaoppista kaatumista juuri loukkaantumisten estämiseksi. Yle.fi 29.3.2010
Yleisimmin kasvovammat ovat väkivallan tai liikenneonnettomuuden seurausta.
Kasvovammat voivat olla myös seurausta kaatumisesta eteenpäin. Kaatumisen syyt kannattaa silloin selvittää huolellisesti, sillä kaatuja on voinut silloin olla tajuton. Terveyskirjasto.fi
Sydämen asialla on kuvattu eri puolilla Yorkshirea. Aidensfieldin kylää sarjassa "esitti" Goathland. Sarjan myöhemmät tuotantokaudet on kuitenkin kuvattu oikean Goathlandin asemesta studioon rakennetussa jäljitelmässä.
Sydämen asialla (TV Series 1992–2010) - Filming & Production - IMDb
Goathland, Yorkshire | History, Beautiful Photos, & Visiting Information (britainexpress.com)
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa…
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen…
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Valtakunnallisen E-kirjaston verkkosivuilla ohjeistetaan näin: "Ensimmäisellä kerralla E-kirjasto-sovellukseen pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sovelluksen asetukset-kohdassa voi ottaa käyttöön pääsyavaimen/avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Tietoturvasyistä sovellus kirjautuu automaattisesti välillä ulos ja aika riippuu laitteesta. Nyt myös Android-laitteille voi luoda pääsyavaimen. Luo pääsyavain sovelluksen asetuksissa kohdassa "rekisteröi pääsyavain"."E-kirjasto-sovelluksessa on ollut haasteita pääsyavaimen rekisteröinnin osalta, mutta sovelluksen viimeisimmän päivityksen ansiosta sen pitäisi nyt onnistua helpommin…
