Marja-Liisa Koivulehto on tämän kirjan kirjoittamisen lisäksi pääasiassa kääntänyt kirjoja. Kirjat on julkaistu 1970- ja 1980-luvuilla. Valitettavasti emme saaneet selville hänen yhteystietojaan.
Kirjan Maikki Järnefelt-Palmgrenista on julkaissut WSOY. Ehkäpä kannattaisi kysyä kustantajalta kirjailijasta:
http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Tarja Turusen esittämän You would have loved this -kappaleen on alunperin levyttänyt Cori Connors. Kappaleen nuotteja ei löydy suomalaisista kirjastoista, mutta Connorsin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.coriconnors.com/product/you-would-have-loved-this-sheet-musi… voi ostaa kappaleen nuotit (piano ja laulu) viidellä dollarilla.
Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on…
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli…
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon…
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta…
1970-luvulla avioliittoa yhteiskunnallisena instituutiona sääteli avioliittolaki 234/1929. Lakiin sisältyviä säädöksiä avioerosta on kuitenkin useaan otteeseen muutettu esimerkiksi vuosina 1948, 1968 ja 1969. Näiden perusteella toimittiin 1970-luvulla.
Laissa mainitaan muun muassa seuraavia ehtoja avioeron myöntämiseksi:
70 § Jos puoliso on tehnyt huorin tai siihen rinnastettavan haureellisen teon, on toisella puolisolla oikeus saada avioero
71 § Jos puoliso on avioliiton aikana saanut sukupuolitaudin, toisella osapuolella on oikeus avioeroon
72 § Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä, tällä on oikeus avioeroon
73 § Jos puoliso on tuomittu vähintään kolmen vuoden vapausrangaistukseen, voi oikeus toisen…
Sosialismin historiasta löytyy runsaasti aineistoa. Löydät kirjaviitteet www.helmet.fi-hausta.
Kokeile seuraavat haut:
Aihehaku. Kirjoita hakusanaksi sosialistiset maat (kokeile myös hakusanoilla sosialismi ja kommunismi).
Sanahaku. Kirjoita peräkkäin sanat sosialismi historia
Näillä hauilla löytyy kymmeniä kirjaviitteitä.
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Barbie -nuken tiukasti kontroloiduitu aikuisvartalon kauneusihanne syntyi 1950-luvun Amerikassa. Marketta Franckin (1996) kirjoittamassa "Isoäitini Barbien atelier, eli, Kauneuden naamio -kirjassa selvitetään Barbie-ilmiötä yleensä ja käsityksiä naisvartalon kauneusihanteista. "Nuori ruumis" -kirjassa (2001) käsitellään puolestaan ruumiillisuuteen ja nuoruuteen liittyviä kysmyksiä. "Täydellinen minä"- (2007) ja tänä vuonna ilmestyneessä Lihaan leikattu kauneus -kirjoissa selvitetään nykyisiä ulkonäkö- ja kauneusihanteita. Kirjojen saatavuuden Lukki-kirjastoissa voit tarkistaa osoitteesta http://www.lohja.fi/kirjasto/. Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita löydät helposti vain kirjastoissa käytössä olevasta…
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja…
Hei!
Todennäköisesti aikoinaan lainaustilanteessa automaatti tai lainaustiskin lukulaite ei ole rekisteröinyt lainaa kortillesi, joten kirja on edelleen hyllyssä tilassa. Kannattaa mennä kirjan kanssa kirjastoon ja lainata se uudelleen, jolloin teos kirjautuu lainaksesi.
Toinen vaihtoehto on se, että kirja onkin lainattu lapsesi omalla kortilla, jolloin se tietenkin näkyy vain hänen rekisteritiedoissaan.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:…
HelMet-kirjastojen eräpäivämuistusten lähettäminen on pitkälle automatisoitu, järjestelmän käyttöpalvelusta vastaa Tieto Finland oy. Kaikki eräpäivämuistutukset, niin kuin varausilmoituksetkin, lähtevät yhteislähetyksinä aikaisin aamulla, jolloin tietoliikenteessä on vähemmän ruuhkaa.
Ikävä asia, että muistutus herätti tarpeettomasti! Lumia puhelimen asetuksissa voi muuttaa esim. yöksi ääniasetuksia niin, että sähköpostiviestin saapuminen ei hälytä, uudet viestit näkyvät myös numeroina aloitusnäytössä, jos sähköpostin kuvake on aloitusnäytössä.
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,…
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu…
HelMet-kirjastojen itsepalveluvarausten noutoon tarvittavan aliaksen eli salanimen saat kirjaston asiakaspalvelutiskiltä esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
