Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
Helsingin kaupunginkirjaston virkailijoilla on käytössään Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutistuotannon yhteinen arkisto, joten käypä lähimmässä kirjastossa.
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Hei!
Helmet-kirjastojen käsikirjastoista löytyy luokasta 811 Niklas Bengtssonin teos "Kirjallisuuspalkinnot Suomessa". Se on vuodelta 2003 ja sisältänee tietoa myös 1970-luvun kirjallisuuspalkintojen saajista. Ko. palkintohan on esim. Eino Leino-palkinto, jota on jaettu jo vuodesta 1956. Oheisesta linkistä näet 70-luvun palkitut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leinon_palkinto.
Myös Mikael Agricola-palkintoa on jaettu vuodesta 1957. Linkki palkittuihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista löytyy internetistä tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/
Kai Laitisen teoksesta Suomen kirjallisuuden historia (sijaitsee…
Kirjasto on perustettu 1882 ja se täytti 110 vuotta vuonna 1992. Kirjaston silloinen johtaja Pirjo Pieski on kirjoittanut kirjastosta lyhyen historiikin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa ei mainita Ivonen-nimeä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ivonen-nimi on 34 henkilöllä nykyisenä nimenä.
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Kortti on laitettu lainauskieltoon ja huomautuksiin lisätty, että kortti on kadonnut. Uuden kortin voi noutaa kirjastosta. Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa 2 euroa.
Kysymyksen sitaatti on Tito Collianderin kirjasta Ihmisen ääni (WSOY, 1977). Sen on suomentanut Kyllikki Härkäpää.
Kirjassa sitaatin viimeinen virke kuuluu näin: "Onko mitenkään yllättävää, että vain se, jolla on voimia antaa myöten, saa myös voimia kulkea läpi vuorten, siirtää ne paikoiltaan?" (s. 200)
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Syöttölaitteellinen kaksipuoleinen skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa kopiokoneella. Paperit voi skannata muistitikulle tai lähettää sähköpostiin. Koska kirjastojen kopiokonemallit ja säädöt vaihtelevat, en pysty sanomaan, missä muissa kirjastoissa kaksipuoleinen skannaus onnistuu kopiokoneella. Sitä ei ole eritelty osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyviin usein kysyttyihin palveluihin, joten ainoa keino selvittää asia lienee kysyminen suoraan jostakin tietystä kirjastosta.
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman…
Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä.
Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa:
"Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot."
Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa…
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja …
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/…
