Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Kysymyksesi on kovin laaja. Vastauksia voit etsiä Viikin tiedekirjaston eViikki tietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Tässä on muita metsäalan osoitteita, josta voit hakea tietoa
http://www.iufro.org
http://www.taigarescue.org/
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4032&lan=en
http://www.efi.fi/
http://www.metla.fi/silvafennica/
http://www.metla.fi/info/vlib/Forestry/
Venäjän metsistä kerrotaan suomenkielisessä tietokannassa: lähdeteoksista voi löytyä englanninkielistä tietoa
http://www.idanmetsatieto.info/fi/cfmldocs/
Kanadan Taigasta kerrotaan tällä sivulla:
http://www.nrdc.org/land/forests/boreal/intro.asp
Tässä vielä pari teosta:
Disturbance dynamics in boreal forests. - Helsinki : Finnish Society of…
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Säe on Bertil Malmbergin (1889-1958) runosta Morgon, joka löytyy kokoelmasta Illusionernas träd ja netiltä osoitteesta http://www.geocities.com/thesseli_84/Ovrigt/Dikter/Karleksdikter.htm .
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Tekstinkäsittelyn ja kymmensormijärjestelmän oppaita ovat ainakin Hilkka Schroderuksen ja Hillevi Kärkkäisen teos "Tehoa tekstinkäsittelyyn" (uusin kirjastoissa tällä hetkellä saatavissa oleva painos vuodelta 2007) ja Anja Mäkisen teos "Näppäilytaito ja tekstinkäsittely" (uusin painos myös vuodelta 2007). Lisäksi CD-ROM-levy "Typing master" sisältää harjoituksia ja pelejä kymmensormijärjestelmän opetteluun.
Serge Raffyn teoksessa Fidel, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 2005 kerrotaan sivulla 120, että lokakuun 30 päivänä 1955 Castro piti New Yorkissa eräässä Palm Gardenin salissa 52nd Streetin ja 8th Avenuen kulmassa puheen 800 kuubalaissiirtolaiselle. Yöpymispaikkaa ei mainita.
Hartford Web Publishingin kustantamasta World History Archives-verkkolähteessä on osio nimeltä About President Fidel Castro http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/index-bh.html, josta löytyy mm.Teresa Gutierrezin artikkeli Fidel Castro visits New York City
http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/205.html . Artikkeli on ilmestynyt alun perin Workers Worldissa 21 syyskuuta vuonna 2000 ja siinä kerrotaan, että Kuuban presidentti on matkustanut Yhdysvaltoihin vain…
Kirjaa ei ole Vihdin kunnankirjastossa. Muista Lukki-kirjastoista se on tilattu Lohjalle. Kirja on sen verran uusi, ettei se ole vielä saapunut Lohjallekaan eli ei ole vielä lainattavissa. Jos haluatte jättää Vihdin kunnankirjastolle teoksesta hankintaehdotuksen pyydän ottamaan yhteyttä suoraan kirjastoon. Kirjasta voi jättää kirjastoon myös kaukolainatilauksen, jolloin kirjaa yritetään hankkia lainaksi Lukki-kirjastojen ulkopuolelta.
Helmet-kirjastoissa maksut voi toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa.
Internetin kautta toimivaa maksamista on selvitetty, mutta vielä ei ole löytynyt riittävän toimivaa ja edullista ratkaisua.
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Työelämään tutustumista varten on luotu TET-tori, jonka kautta voi tutustua työpaikkoihin, joihin haluaisi. Mihin kirjastoon haluaakin töihin, niin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon, esim. Kontulan kirjaston puh. numero on 09-31085094.
http://peda.net/veraja/tori/pks
Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomalaisista kirjastoista nuottikirjaa ei löydy, mutta ainakin Tanskasta se löytyy. Nuotit ovat kahdessa osassa, eli siitä on julkaistu osat 1 ja 2.
Voit saada kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Biblical_maps löytyy koko joukko tekijänoikeuksista vapaita Raamattuun liittyviä karttoja. Osa on julkaistu vapaasti käytettävillä lisensseillä, osa taas niin vanhoja, että tekijänoikeuden suoja on päättynyt. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa, että lisenssit ovat niissä kunnossa, koska Commonsiin saatetaan joskus ujuttaa myös tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa.
Osoitteista http://www.biblesnet.com/maps.html, http://www.preceptaustin.org/biblical_maps.htm ja http://www.godweb.org/atlasindex.htm löytyy linkkejä muihin vapaasti käytettäviin karttoihin.
Lisäksi kirjastosta saattaa löytyä vanhoja kirjoja, joissa olevien karttojen tekijänoikeudet ovat rauenneet, mutta…
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa…
Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
