Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
Kirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että että Nanaa ei ole Japanissakaan julkaistu kuin 21 osaa. Sarja jäi tauolle vuonna 2009, kun sen tekijä sairastui. Paradise kiss -sarjaa ei ilmeisesti ole tällä hetkellä myynnissä, mutta asiaa selvitellään vielä.
Joten valitettavasti vaikuttaa siltä, että toivomiasi osia ei kirjastoihin saada. Jos Paradise kiss -sarjan osa 10 onnistutaan hankkimaan, hankimme sen pikapuoliin. Tilanteen näet Helmetin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Kysyin Kotkan pääkirjaston nuortenosaston väeltä vinkkejä ja he laativat alla olevat listat.
Luetuimpia nuorten aikuisten kirjoja tällä hetkellä
1. Käännetty kaunokirjallisuus:
Roth, Veronica: Outolintu
Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
Coben, Harlan: Täpärällä
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Pararomantiikka ylipäänsä (mm. Clare, Cast jne.)
2. Kotimainen kaunokirjallisuus:
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia, teokset Jäljellä ja Toisaalla
Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja
Delikouras, Aleksi: Nörtti-sarja
Salama, Annukka: Faunoidit-sarja
Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja (keskustelua herättävä)
Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (keskustelua herättävä)
3. Muuta uutta:
Rannela, Terhi: Läpi yön (keskustelua herättävä)…
Ranskalaisen Jules Massenet'n nelinäytökseinen ooppera Werther perustuu Johann Wolfgang von Goethen teokseen Nuoren Wertherin kärsimykset. Libreton oopperaan ovat kirjoittaneet Édouard Blau, Paul Milliet ja Georges Hartmann. Oopperan ensi-ilta oli Wienissä vuonna 1892.
Massenet'n Werther-oopperasta on lukuisia levytyksiä. HelMet-verkkokirjastosta CD-levyt löytyvät helposti hakusanoilla Massenet ja Werther. Tuloslistan voi sen jälkeen rajoittaa CD-levyihin.
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa myös DVD-levy, jolla on oopperan taltiointi Wienin kansallisoopperasta.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Werther
http://www.allmusic.com/composition/werther-lyric-drama-in-4-acts-mc000…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jules_Massenet
http…
Varmasti Sinulle löytyy apua.
Isommissa aluekirjastoissa (Tapiola, Sello, Entresse, Omena)on yleensä arkisin mahdollisuus tavata Datanomiopiskeilija = Digitalkkari, joka voi opastaa mm. laitteiden ja ohjelmien käytössä.
Enter ry tarjoaa vertaistukea ja opastusta Entressessä, Sellossa ja Omenassa. Entressessä esim. joka torstai klo 12-14 ajanvarauksella. puh. 09 81653776
Voit myös lainata kirjastolaisen auttamaan noin tunnin ajaksi.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Linkistä löydät lomakkeen, jonka täytettyäsi sinulle soitetaan kolmen päivän sisällä ja sovitaan opastusaika.
Toivottavasti jokin näistä sopii Sinulle.
Kollega löysi Uuden suomen verkkolehdessä ilmestyneen Ahti Nuottimäen artikkelin Toivon pitkä matka Kauhavalle; osa 6/7 http://ahtinuottimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88345-toivon-pitka-matka… Tämän verkkoartikkelin keskivaiheilla siteerataan useita säkeistöjä marssilaulusta, joka alkaa Parhaimmat meistä ovat kuolleet ja huonoimmat jäljelle jää, siispä juokaamme kuolleitten malja, sillä taivas heidän eessänsä on.
Lauri Pekurin kirjassa Spalernajan sotavanki (1993) mainitaan sivulla 12 Vaasassa lauletun lentäjien lauluja ja myös siinä yhteydessä on lainattu alkusanat samasta laulusta. Selim Palmgrenin säveltämä Lentäjien marssi ei ole kyseessä, siinä on erilaiset sanat. Myöskään Sotilaan laulukirjassa oleva marssi ei ole etsimänne…
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (ei suom. eikä ruots.).
Ruotsinkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Anteckningar om Strömfors bruk förr och nu / Torsten Idström. - Lovisa :
[s.n.], 1950. - 27 s. ; 8:o
Suomenkielinen löytyy Eduskunnan kirjastosta, Museoviraston kirjastosta sekä Kouvolan kaupunginkirjastosta
Idström, Torsten
Strömforsin tehtaat sanoin ja kuvin / Torsten Idström ; alkuperäisteoksesta
vapaasti suom. Olavi Wiias. - Loviisa : Strömfors, 1950. - 15 s. ; 8:o
Anders Allardtin Strömfors socken -historiikista voi ehkä myös saada tietoa. Saatavuuden voit tarkistaa Plussasta (http://www.libplussa.fi)
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Kirjailija Antti Tuomaisesta löytyy tietoa pääasiassa liittyen hänen tuotantoonsa. Me naiset -lehden artikkelissa (22.9.2016) Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmasta:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/alkoholin-jattanyt-menestyskirjailija-antti-tuomainen-en-voinut
Hänen lapsuuteensa liittyviä lähteitä emme löytäneet.
Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä.
Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa.
Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme…
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin.…
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Kysymääsi kirjaa Hamann, Brigitte: Kaiserin wider Willen ei ole suomennettu, jos haluat saada saksankielisen kirjan, voit kaukolainata sen. Suomeksi Sissistä kerrotaan Joan Haslipin Keisarinnan yksinäisyys -kirjassa.
