Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin…
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Yhdeksässäkymmenessä prosentissa naudan kaksoistiineyksistä sikiöiden välille syntyy verisuoniyhteys. Tämän yhteyden välityksellä sikiöstä toiseen kulkeutuu soluja ja hormoneja. Seurauksena on kimerismi eli molemmissa kaksosissa on pysyvästi toisesta sisaruksesta peräisin olevia soluja. Jos sikiöt ovat eri sukupuolta, lehmävasikan normaali sukupuolinen kehitys estyy sonnivasikan erittämän anti-Müllerian-hormonin vaikutuksesta (myöhemmässä vaiheessa voi tapahtua myös sukuelinten maskulinisaatiota) ja siitä tulee steriili. Tällaista vasikkaa nimitetään freemartiniksi. Freemartinismia tavataan kaikilla nautaeläimillä (Bovinae) ja sitä on havaittu myös lampailla, vuohilla ja sioilla.
Lähteet:
Tiina Pessa-Morikawa, Mikael Niku ja Antti…
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,…
HelMet-kirjastojen kortille kertyneissä myöhästymismaksuissa ei ole varsinaisesti mitään eräpäivää, jolloin ne pitää maksaa, mutta lainaaminen ei onnistu, jos maksuja on 30 euroa tai enemmän. Maksut maksetaan kirjaston tiskillä joko käteisellä tai kortilla. Jos käteisellä maksaminen on hankalaa esimerkiksi matkalla olemisen tai muun syyn vuoksi, niistä voi pyytää erillisen laskun, jonka voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille.
Tavalliset myöhästymismaksut eivät siirry perintään, vaikka niitä ei maksaisi useampaan vuoteenkaan. Sen sijaan maksuista lähetetään vuosittain muistutuskirje, jotta saatavat pysyivät voimassa. Muistutuskirjeen maksut voi maksaa tilisiirtona, mutta niitä tosiaan lähetetään vain vanhoista maksuista.
Venäjän liikennemerkit kuvineen, liikennesäännöt ja liikennemerkkien kuvaukset löytyvät sivulta http://vase.ru/pdd/
Joitakin Neuvostoliiton tieliikenteessä käytettäviä merkkejä löytyy karttakirjoista
- Russia (Euro Road Atlas, 1996 sisälsi merkit koskien liikennerajoituksia, nähtävyyksiä ja suljetut alueet.
- Avtomobilist v Sankt-Peterburg, 1993 sisälsi myös muutaman merkin venäjänkielisin tekstein.
Lisätietoja saadaksesi voit ottaa yhteyden Autoliittoon, automatkailuosastolle, puhelin 09-7258 4460, sähköpostiosoite autoliitto@autoliitto.fi tai Autoliiton ulkomainen sisarjärjestö Valko-Venäjällä:
Belorussian Club of General Assistance and Automobile Service, puh (375 172) 23 10 55, 22 30 893 tai Venäjän liikenneministeriöön. Tai Suomi-…
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Hei!
Ohessa vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun lähettämääsi kysymykseen.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema Keräilijän opas 2020 antaa vuoden 1960 1 000 markan juhlarahan ( Suomen markka 100 vuotta) virheettömän ja leimakiiltoisen kolikon hinta-arvioksi 20 euroa ja kuluneen kolikon arvoksi 7 euroa.
Vuonna 1992 lyödyn 1 000 itsenäisyys 75 v. -juhlarahan arvoksi hyväkuntoisena ilmoitetaan 320 euroa.
Vuoden 1997 1 000 mk itsenäisyys 90 v. -juhlarahan hinnaksi 310 euroa.
Vuoden 1999 1 000 mk Jean Sibelius -juhlarahan arvo niin ikään 310 euroa.
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2020)
Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perheen sukuhautaan veljensä ja vanhempiensa viereen. Hautaa koristaa Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin (1886 – 1858) 1930-luvulla tekemä veistos, maapallon päällä istuva pieni poika.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa
Viro: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. (Otava 2001)
Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla. (Otava 2002)
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Tapani on muunnos kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa 'kruunattua' ja 'seppelöityä'.
Ensimmäinen tunnettu Stefanos-nimen kantaja on ollut kristikunnan ensimmäinen marttyri pyhä Stefanos, jonka kuolinpäivän muistoksi on jo vuoden 380 tienoilta vietetty toista joulupäivää eli tapaninpäivää. Sekä kreikkalaiskatolilaisilla että roomalaiskatolilaisilla on ollut useita pyhimyksiä, joiden nimi on pohjautunut Stefanos-nimeen (esimerkiksi Unkarin pyhä Tapani l. István).
Tapani-nimen sukulaisia muissa kielissä ovat esimerkiksi englannin Stephen, ruotsin Stefan ja slaavilaisten kielten Stepan.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Stefanos_…
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Samppa-nimeä ei sellaisenaan löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista. Nimi on todennäköisesti johdannainen nimestä Sampo, ja siinä tapauksessa nimipäivää vietetään 3.4. Nimi voi myös juontua nimestä Sampsa, jonka nimipäivää vietetään 7.12.
Molemmat nimet ovat tuttuja Kalevalasta, ja ne ovat todennäköisesti samaa alkuperää, ehkä muunnoksia joko nimestä Aleksanteri tai nimestä Sampson.
Vuonna 1929 nimet Sampo ja Sampsa liitettiin nimipäiväkalenteriin, kuitenkin eri päiville. Samppa-nimisen pojan nimipäivä voi siis olla kumpi vain edellämainituista päivistä.
Lisää nimitietoutta löytyy esim. tästä kirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
Viktor Rydbergin joululaulussa Tonttu miettii, mistä kaikki alkaa ja mihin kaikki päättyy
("...ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee")
Siinäpä sitä on tontulla mietittävää!
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai…
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka…
