"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien…
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin…
Hei,
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Esimerkiksi Malmin kirjastosta voit varata Tietokonehuone 3, jonka maksimikäyttöaika on kolme tuntia. Huoneessa on varusteena asiakastyöasema. Työhuoneen voi varata Varaamon kautta : https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/314Rikhardinkadun kirjastossa on työhuone Tyko, jonka voi varata korkeintaan kolmeksi tunniksi. Työhuoneen varusteluihin kuuluu kiinteä tietokone. Huoneen voi varata Varaamo-palvelun kautta Tilavarauspalvelu (hel.fi).Töölön kirjastossa on lainattavia kannettavia tietokoneita, joiden käyttöaika on 0,5 - 4 tuntia. Kannettavan tietokoneen lainaamiseen tarvitse voimassaolevan kirjastokortin. Kannettavassa tietokoneessa on vain LibreOffice -ohjelmisto. Koneella voi työskennellä vaikka kirjaston lukusalissa.…
Hei,väestön ennakkotilaston mukaan tammikuussa 2025 oli 1179 henkilöä jotka olivat täyttäneet 100 vuotta tai enemmän: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/92582cee-d49d-4d94-9735-f34e52954d3f. Väestön ennakkotilastossa ei valitettavasti ole yli 100-vuotiaista ikävuosittaisia tietoja.Vuoden 2024 tilastotieto väestöstä iän mukaan julkaistaan 4.4. Tieto päivittyy tällöin väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…). Tässä poiminta yli 100-vuotiaasta väestöstä ikävuosittain ajankohdalta 31.12.2023: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/858f5891-e232-4020-b05e-24ad2f1942a…;
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Tuuli Rannikosta ei oikein löydy tietoa. Meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa kerätty muutamia lehtileikkeitä kyseisestä kirjailijasta, mutta lehtileikkeet ovat lähinnä kirja-arvosteluja hänen kirjoistaan. Niitä saa kyllä kotilainaksi, jos haluaa. Aleksi-lehtiartikkeliviitetietokannasta löytyi yksi artikkeli hänestä nimeltään Tuuli Rannikko tuntee kovan ja armottoman bisneksen. Artikkeli on ilmestynyt Anna-lehdessä vuonna 2000 numerossa 37 s. 68-72. Vanhojen Anna-lehtien numeroita saa käsiinsä Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalista Puutarhakatu 1. Kokeile myös Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com. Kirjoita hakukenttään tuuli rannikko ja saat muutamia linkkejä. Mutta nämäkin linkkiviitteet ovat paljolti…
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
Tämä onkin laaja tehtävä. Ehkä parhaiten löydät vastauksen Osmo Jussilan kirjasta Suomen poliittinen historia 1809-1999 (3.uud.p. 2000). Aiheesta ovat toki kirjoittaneet muutkin, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU voit kokeilla asiasanoilla POLIITTINEN HISTORIA ja SUOMI, tuloksena on 930 viitettä PIKI-kirjastoissa! Viljo Rasila on kirjoittanut teoksen Suomen poliittinen historia 1809-1975 (2.p. 1980) ja A.L. Puntila puolestaan kirjan Suomen poliittinen historia 1809-1966 (6.p. 1977), mutta Jussilan kirjan avulla pääset lähemmäksi nykyaikaa. Jos tarvitset vielä tarkempaa tietoa, voit pyytää kaukolainaksi kausijulkaisua Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja, siitä on jo ilmestynyt vuosi 2003, ja…
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Voit tehdä haun Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoilla kirjallisuu- ja marxi- sekä valitsemalla kieleksi suomen saat 12 viitettä. Tästä voit myös katsoa teosten saatavuuden.
Laajemman haun voit tehdä Nelliportaalin avulla, osoitteessa:
http://www.nelliportaali.fi/V/Y2RBXTVIALKAHY442DM4G1YG1C8P9D74K5S2XAR21…
Valitse ensin Monihaku ja sieltä vasemman reunan Aihealueet-laatikosta Tietokannat A-Z ja ylhäältä Tarkennettu haku. Pian pääset ruksaamaan tietokantoja. Kannattaa valita ainakin Arto (suomalaisia lehtiartikkeleita), Linda (Suomen yliopistokirjastojen aineistoa) ja Piki-verkkokirjasto.
Asisanoilla kirjallisuu? ja marxi? saa viitteitä Artosta 50, Lindasta 153 ja Piki-…
Oulun ympäristökuntien Outi-kirjastokimppan aineistohausta
http://outi.kirjas.to/Outi?formid=find2
asiasanalla Senegal saadaan muutamia kirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku tuottaa jo enemmän viitteitä
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin
Perustiedot maista löytyy kirjasta Maailman valtiot.
Yleisesti kirjastojen käytössä oleva Aleksi -artikkeliviitetietokanta antaa haulla Senegal lukuisia artikkeliviitteitä eri lehdistä.
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
Helmetissä on mainittu erikseen levyn tiedoissa: "tekstiliite sis. laulujen sanat. Yleisempää on ettei laulujen sanoja ole painettu tekstiliitteeseen. Silloin voi esimerkiksi etsiä erikseen nuottivihkoja ja cd-levyiltä vastaavia kappaleita esitettynä.
Ranskankilelisiä nuotteja on melko runsaasti esim. Edith Piaf ja erilaisia kokoelmia.
"Chantons Tous!" on kielenopiskelijoille tarkoitettu ranskalaisten laulujen nuotti (laulujen sanastoa on käännetty suomeksi laulun kohdalla)ja samanniminen cd-levy.
(Ranskankielessähän lauluissa sanat lausutaan niin. että esim. e-kirjain lopussa lausutaan (=lauletaan), vaikka se puhekielessä jääkin laususumatta.)
Tässä muutamia cd-levyjä, joissa on laulujen sanat mukana: Aznavour: Hier encore, Juliette Greco…
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Löydät kirjoja valitsemalla Tarkenna hakua, kirjoita London Jack, valitse Tietokirjat, Aineistoksi Kirja, Kieli suomi. Näin löydät mm. seuraavan teoksen (alla linkin takana muita kirjoja)
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan, 2000.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=london%2Cjack&searchscope=12&m…
Napsauttamalla sitten teoksen nimeä näet missä kirjastoissa teos löytyy. Voit varata kirjan kortin numeron ja nelinumeroisen pinkoodin avulla ja noutaa sen lähellä olevasta kirjastosta. Aikuisten osaston kirjan varaaminen maksaa 50 snt. ja se maksetaan kun hakee kirjan.
Etsimäsi kirja on muutamassa maakuntakirjastossa mutta ei täällä Kymenlaaksossa. Käänny lähimmän kirjaston puoleen ja pyydä heitä kaukolainaamaan kirja sinulle.