Valitetettavasti kiikareita ei saa Espoon kirjastoista lainaksi, eikä niitä saa muistakaan Helmet-kirjastoista. Suksia, sauvoja ja luistimia on tarjolla pääkaupungin kirjastoissa mutta kiikareita ei.
Netistä löytyy lainauspalvelu Kuinoma, ja sieltä saa kiikareitakin: http://www.kuinoma.fi/tuotteet/442
Hei
Tällaisesta tapauksesta emme ole kuulleet, mutta voisiko se liittyä merenpohjalla tapahtuviin merellisten laattojen liikumisiin. Merenpohjan laatat liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden laattojen reunoja pitkin,joihin syntyy jännityksiä. Jännitykset purkautuvat maanjäristyksinä. Laattojen reunat voivat jännityksen purkautuessa liikkua yhtäkkiä voimallisesti esim. ylöspäin mikä saa valtameren vesimassat vellomaan aiheuttaen tsunamiaaltoja, jotka vyöryvät rannikoille tuhoa aiheuttaen. Lisää tietoja geologista löytyy nettisivulta http://www.geologia.fi/ esim.Perusgeologiaa -kohdan valikoista.
Kanariansaarten Teneriffalla voi Tieteen kuvalehden (16/2000 ja 4/2008) mukaan tapahtua maanvyörymiä, jotka vyöryessään mereen aiheuttaisivat…
Tilastokeskuksessa ei ole tehty virallista analyysia eikä tutkimusta asiasta. Vuoden 2010 kuolleiden määrä oli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuja katsoessa huomaa, että heinäkuussa ja elokuussa 2010 kuoli selvästi enemmän kuin muina kuukausina.
Silloin kuoli erityisesti vanhoja ihmisiä. Monien sairauksien kuolleisuus kasvoi, esim. kasvainten, sepelvaltimotaudin
ja dementian (dementia tarkoittaa hyvin usein keuhkokuumetta välittömänä syynä).
Hellejaksoilla ja korkeammalla vanhojen ihmisten kuolleisuudella noina
kuukausina voi olla yhteyttä, mutta toisaalta vuoden 2010 kuolleisuus kokonaisuudessaan ikävakioituna on samaa luokkaa kuin muinakin vuosina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hellejakson aikana kuoli hyvin…
Tällainen mahdollisuus on lähiaikoina tulossa Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle, luultavasti jo tammikuun aikana.
Kun palvelu on tarjolla, siitä tiedotetaan osaston kotisivulla http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/musiikki sekä Oulun musiikkikirjasto -Facebook-sivulla (linkki löytyy kotisivulta).
Tulostaminen omalta muistitikulta on mahdollista HelMet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Tietoa siitä, milloin alennusmyynnit tarkalleen aloitettiin, emme onnistuneet löytämään. Tuskinpa sitä ihan tarkkaan tiedetäänkään. Luonnollisesti hinnoilla on ollut tapana laskea silloin kun kauppiaalla on ollut liikaa tavaraa, josta hänen on päästävä eroon.
Kansalliskirjaston digitoituiduista sanomalehdistä voi etsiä alennusmyynti-ilmoituksia tekstihaulla. Esimerkiksi 5.3.1909 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on Osuuskauppa Aitan etusivunilmoitus otsikolla ”Suuri kevätkauden alennusmyynti”. Saadakseen tilaa uusille tavaroille liike myi villa- ja pumpulikankaita 10-20 % alennuksella.
Alennusmyynnin kerrottiin kestävän ”joitakuita päiviä”.
Tietoja kansainvälisistä alennusmyyntikampanjoista löytyy esimerkiksi Anna Kortelaisen kirjasta Päivä…
Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla.
Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst……
Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin…
Hei,
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Esimerkiksi Malmin kirjastosta voit varata Tietokonehuone 3, jonka maksimikäyttöaika on kolme tuntia. Huoneessa on varusteena asiakastyöasema. Työhuoneen voi varata Varaamon kautta : https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/314Rikhardinkadun kirjastossa on työhuone Tyko, jonka voi varata korkeintaan kolmeksi tunniksi. Työhuoneen varusteluihin kuuluu kiinteä tietokone. Huoneen voi varata Varaamo-palvelun kautta Tilavarauspalvelu (hel.fi).Töölön kirjastossa on lainattavia kannettavia tietokoneita, joiden käyttöaika on 0,5 - 4 tuntia. Kannettavan tietokoneen lainaamiseen tarvitse voimassaolevan kirjastokortin. Kannettavassa tietokoneessa on vain LibreOffice -ohjelmisto. Koneella voi työskennellä vaikka kirjaston lukusalissa.…
Hei,väestön ennakkotilaston mukaan tammikuussa 2025 oli 1179 henkilöä jotka olivat täyttäneet 100 vuotta tai enemmän: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/92582cee-d49d-4d94-9735-f34e52954d3f. Väestön ennakkotilastossa ei valitettavasti ole yli 100-vuotiaista ikävuosittaisia tietoja.Vuoden 2024 tilastotieto väestöstä iän mukaan julkaistaan 4.4. Tieto päivittyy tällöin väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…). Tässä poiminta yli 100-vuotiaasta väestöstä ikävuosittain ajankohdalta 31.12.2023: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/858f5891-e232-4020-b05e-24ad2f1942a…;
Erichsenin kuppivenytyskoetta käytetään metallilevyjen ja
-nauhojen venytysmuovattavuuden arvioimisessa. Kuppivenytyskoetta kuvataan standardissa SFS-EN ISO 20482. Tämä standardi on Lahden kaupunginkirjastossa, ja siinä kuvataan kuppivenytyskokeen periaate. Nettiosoitteesta http://www.google.com löytyy hakusanoilla Erichsen cupping test englanninkielisiä sivuja, joissa kerrotaan erityyppisistä laitteista joilla kuppivenytyskoe voidaan suorittaa.
