QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com…
Tarkoitattanet varauksen peruuttamista.
Helmet-kirjastoissa peritään asiakkailta yhden euron maksu varauksista, joita ei ole noudettu tai peruttu viimeiseen noutopäivään mennessä. Maksua ei peritä, jos haet tai perut varauksesi viimeistään viimeisenä ilmoitettuna noutopäivänä.
Voit peruuttaa varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi. Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä Varaukset. Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
Mikäli et jostakin syystä voi kirjautua omiin…
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst……
Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Hei,
Linda Jakobson on kirjoittanut Kiinasta seuraavat teokset:
Perinteen taika--nykyaika Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. WSOY, 2001, 9510255491
Miljoner sanningar--tio år i Kina. Bonnier, Stockholm, 2001, 9100571865
A million truths--a decade in China . M. Evans and Company, New York, 1998, 0871318733
Miljoona totuutta--vuosikymmen Kiinassa. Kirjayhtymä, Helsinki, 1997, 9512641976
Uusi Kiina opas--Beijing - Shang[h]ai - Xian. Kirjayhtymä, Helsinki, 1995, 951264011
Kiina--opas n:o 1. Kirjayhtymä, Hki, 1989, 9512633035
Mureneva muuri - vuosi kiinalaisena. Kirjayhtymä 1988, 951-26-3256-X
Kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Tässä muutama viime vuosina ilmestynyt suomalainen teos:
- Hämäläinen, Pekka: Voittaja vai häviäjä - päätä itse (1996), Yllättävä voima - lähempänä kuin arvaatkaan (1998), Jaksamisesta innostumiseen (2001)
-Lampikoski, Timo: Toteuta toiveesi, onnistu elämässä (1996), Urasuunnittelun opas : tulevaisuus mahdollisuutena (1998)
- Furman, Ben ja Ahola, Tapani: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
- Kemppinen, Pertti: Tee jotakin toisin - toiminnallinen elämänhallinta (1998), Vitaalisuutta etsimässä : elämänilon kirja (1999)
- Ojanen, Markku: Ilo, onni, hyvinvointi (2001)
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto (1994), Tunne itsesi, suomalainen (2000)
Tämäntyyppisiä teoksia voi etsiä lisää kirjaston aineistotietokannasta http://…
hei,
Tässäpä tiedot teoksesta, joka vaikuttaisi sopivalta:
Sangharakshita, sthavira; Buddhan jalo kahdeksanosainen polku. Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, Helsinki, 1994 tai 1988. 199 s.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Lisäksi seuraavassa teoksessa käsitellään ainakin polun eettisyys-osaa
Ovi parempaan maailmaan - hyvän elämän avaimet eri kulttuureissa. Pirkko Pitkänen, Mikko Telaranta (toim.). Painatuskeskus, Helsinki, 1995.
sekä hyvän elämän käsiteestä buddhalaisuudessa:
Revel, Jean-Francois; Munkki ja filosofi. Jean-Francois Revel & Matthieu Ricard, Basam Books, Helsinki, 1999.
Netissä:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/buddhalaisuus.htm
(klikkaa kahdeksanosainen tie)
http://…
Kirjalle on kolme jatko-osaa: Dear Sanna, Love Sam ja Sanna ja Sam - forever. Sarjan kolme ensimmäistä kirjaa on julkaistu myös yhteisniteenä Sannan jenkkivuosi (sis.: Jenkkivuosi, Dear Sanna ja Love Sam).
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
E-kirjoja lainataan Suomessa jo aika monesta kunnalisesta kirjastosta. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun naapurikunnissa e-kirjoja ei vielä ole lainattavana aineistona, mutta ainakin Loimaan ja Salon seuduilla tällainen mahdollisuus on.
Turun osalta tilanne on kesken. Syksyn 2004 aikana asiasta neuvotellaan ja tehdään päätös. Tarkoista aikatauluista en osaa sanoa, koska neuvottelut ovat kesken.
Suomalaisista kirjastoista kirjaa ei näytä löytyvän Linnea-haun (näkyvät suomalaisten yliopistokirjastojen kokoelmat) ja Frank-haun (suomalaisten maakuntakirjastojen kokoelmat) perusteella. Suomalaisesta kirjakaupastahan sen voisi saada. Hinta on kyllä korkea: 90,30 euroa.
Kaukolainaksi kirjan voisi saada Ruotsista. Se kuuluu kahden yliopistokirjaston kokoelmiin (Blekinge tekniska högskola ja Mittuniversitet, Biblioteket i Östersund). Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: kysy lähikirjastostasi tarkempia tietoja. Tässä yleistietoa Kangasalan kunnankirjaston kaukolainauksesta:
Sellaista aineistoa, jota ei ole Kangasalan kunnankirjastossa, voidaan välittää muista kirjastoista. Kaukopalvelussa noudatetaan valtakunnallisia yleisohjeita, lainan…
Tässä tietoa Leppävaaran aluekirjaston mikrofilmeistä ja lukulaitteista:
Mikrofilmien katseluun on kaksi MF-lukijaa. Mikrofilminlukulaitteet ovat ilmaiskäytössä. Mikrofilmeistä voit ottaa maksullisia paperikopioita sekä tallentaa sivuja cd-rw-levykkeille. Mikrofilmeinä on
valtakunnallisia sanomalehtiä ja uusmaalaisia paikallislehtiä sekä
kirkonkirjoja:
- Uudenmaan kirkonkirjat mikrofilmeinä tai -kortteina (ei 100 vuotta uudempia), Helsingin mikrofilmit puuttuvat.
- SSS -filmit eli Mustat Kirjat eli Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksi kirjoittamat koko maan kirkonkirjat, joista puuttuvat rippikirjat ja muuttokirjat.
Ajanvaraukset puh. 81657611
Muun Suomen mikrofilmejä saatte käyttöönne Mikkelin maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/…
Pasilan kappaleet Svenska dagbladetista on luettava rikhardinkadun kirjastossa remontin aikana.
Oheisena osoite sinne:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555#riku
Svenska dagbladetilla on myös verkkoversiona
http://www.svd.se/
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
Pro gradua tai muuta opinnäytetyötä tehtäessä kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelee. Esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla on käytössään paljon laajemmin tietokantoja ja muita tiedonlähteitä kuin yleisillä kirjastoilla.
Oulun yliopiston kirjastolla tiedonlähteet on jaoteltu kirjaston www-sivuille tieteenaloittain. Eri alojen tiedonlähteet löytyvät sivulta
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=2
ja ne ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjastolla. Kirjasto antaa myös tiedonhaun ohjausta opinnäytetyön tekijälle.
