Sekä väri- että mustavalkotulosteet maksavat 0,40 euroa kappale kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, siis myös Herttoniemen kirjastossa.
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
Suurin määrä sanomalehtiä on arkistoituina Pasilan kirjastossa joko mikrofilmeinä tai paperiversioina. Mikrofilmattujen lehtien luettelo löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
ja alkuperäisinä varastoitujen lehtien luettelo täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/fb9de776-209b-43f5-b87c-5c5914a21acd/Varasto…
Kaikkien HelMet-kirjastoihin tulevien lehtien tiedot ja säilytysajat eri kirjastoissa voit tarkastaa perinteisen HelMet-aineistohaun kohdasta "Lehdet" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X ) näppäilemällä hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja napsauttamalla painiketta "Hae". Jos haluat rajoittaa haun vain sanomalehtiin, käytä hakusanaa "sanomalehdet". Haun etusivulta voi halutessasi myös…
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna…
Valitettavasti Krzysztof Kieślowskin ohjaamasta televisiosarjasta Kymmenen käskyä (Dekalog, 1988) ei valitettavasti ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoista.
Useampaankin otteeseen Ylellä esitetystä sarjasta kannattaa esittää uusintatoive alla olevan linkin kautta.
https://palaute.yle.fi/
http://www.elonet.fi/fi
Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannassa nimekkeellä Verokalenteri. Teokset näkyvät uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot ovat katsottavissa. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Vuoden 1999 Verokalenteri löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, missä siihen voi tutustua.
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Lastentaulun Katinka ("Miska soutaa joella...") venäjänkielisiä sanoja on etsitty aiemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Valitettavasti venäjänkielisiä sanoja tähän sävelmään ei ole löytynyt.
Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytyisi-venajankieliset-sanat-laululle-katinka-eli-miska-soutaa-joella
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-miska-soutaa-joella-lauletaan?language_content_entity=fi
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Ötökkä näyttää ruotsintorakalta (Blatta orientalis). Lajinmääritys kannattaa varmistaa asiantuntijalta, esimerkiksi tuholaistorjuntaa tekevältä yritykseltä.
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa…
Tarkoitattanet varauksen peruuttamista.
Helmet-kirjastoissa peritään asiakkailta yhden euron maksu varauksista, joita ei ole noudettu tai peruttu viimeiseen noutopäivään mennessä. Maksua ei peritä, jos haet tai perut varauksesi viimeistään viimeisenä ilmoitettuna noutopäivänä.
Voit peruuttaa varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi. Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä Varaukset. Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
Mikäli et jostakin syystä voi kirjautua omiin…
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos "Lokarantz, Kerstin, Förklädesboken" vuodelta 1981. Muita vanhoja kirjoja pelkästään esiliinoista emme löytäneet.
Internetissä on avattu testikäyttöön Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka julkistetaan varsinaisesti toukokuussa 2001. Tietokanta sisältää tietoja suomalaisista nykykirjailijoista, heidän tuotannostaan sekä tekstinäytteitä. Sanojen aika löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy myös kirjailijalehtileikekokoelma, johon on koottu lehdissä ilmestyneitä artikkeleita eri kirjailijoista.
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanahaulla "pakkokeinot" Mielenterveyden keskusliiton julkaisema teos Koppiin ja kahleisiin?: Psykiatrisen potilaan eristäminen laitoksissa, vuodelta 1997. Asiasanahaulla "pakkohoito" löytyy mm. teos Välimäki, Maritta: Psykiatrinen hoitotyö muutoksessa, vuodelta 2000.
Internetin google.fi -hakukoneella löytyy myös aiheesta useita sivuja haulla "pakkokeinot".
