Kuten Vesa Paraston internet-sivulla kerrotaan http://www.sunpoint.net/~vesa_perasto/ (harjoitustyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusmedia-kurssille) Stephen Kingistä on olemassa vain vähän suomenkielistä tietoa internetissä. Aamulehden lyhyt kuvaus Kingistä http://www.aamulehti.fi/profiili/lehdet/uusi/spot2.shtml ja Kalevan arkiston juttu http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=209989 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma kirjailijoista http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm .
Entäs kirjat, esim. teos Paljaat luut: Stepen King ja kauhun anatomia, 1991. Stephen Kingin muistelmat: Kirjoittamisesta : muistelmia leipätyöstä, 2000. Myös Kingiä koskevia lehtiartikkeleita on. Esimerkkejä muutamista:
- Jukka…
Euroopan koulutusjärjestelmistä löytyy tietoa Opetushallituksen julkaisemasta teoksesta OECD-maiden koulutusjärjestelmät (1996) sekä teoksesta Education in Western Europe: facts & figures (1997).
Voit myös katsoa EU:n Ploteus-portaalia, joka auttaa niitä, jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta Euroopassa. Portaali tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä.
http://europa.eu.int/ploteus/portal/searchcustom.jsp?dim6=260
Kiitos palautteestasi.
Jos varauksen teko vielä askarruttaa voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.
Helmet-aineistohaku sivulta on linkki Kysy henkilökunnalta-neuvontaan.Palvelussa voit käydä reaaliaikaista keskustelua henkilökunnan kanssa.
Voit myös soittaa kirjastoon pulmatilanteissa.
Yhdysvallat on Haagin sopimuksen osapuoli. Internetistä löytyy vastaus esimerkiksi osoitteesta http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-76.htm
Siellä kerrotaan tämän tuoreimman suomalaisen kaappausjutun käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Asian käsittelyn ja muutoksenhaun jälkeen tekstistä löytyy ratkaisun perustelut ja asian tausta. Tausta-luvun kahdeksannessa kappaleessa todetaan, USA:n kuuluvan kiistattomasti Haagin sopimuksen piiriin.
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
Tarkoitat varmaankin vuonna 2001 ilmestynyttä kirjaa nimeltä 40 klassikkoa, jossa on nimensä mukaisesti Nylon Beatin 40 kappaleen sanat nuotteineen. Teoksen on kustantanut helsinkiläinen F-kustannus. Näillä tiedoilla pääset varmasti kirjakaupassa eteenpäin. Mikäli painos on päässyt loppumaan, on teosta hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa www.helmet.fi tai lähimmässä kirjastossasi.
Siamilaisista kissoista löytyy rotuesittelyjä mm. seuraavista kissakirjoista:
Edwards, Alan: Gummeruksen suuri kissakirja (Gummerus 2003)
Sproule, Anna: Kaikki kissasta (Otava 1993)
Taylor, David: Kissakäsikirja (Otava 1990)
Sekä lehtiartikkelit:
Suni, Annikki: Siamilainen : älykäs ja äänekäs seurakissa (Lemmikit & eläinmaailma -lehti, nro 12/2000)
Tikka, Ritva : Siamilainen on lujahermoinen kissa (Eläinmaailma-lehti, nro 4/2004)
Internetistä tietoa löytyy mm. Suomen Rotukissayhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.surok.fi/ ja Siam-orient kissayhdistyksen sivuilta http://www.sajam.fi/. Sieltä löytyy myös harrastajien ja kasvattajien yhteystietoja.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pyöräilykarttoja Suomen eri alueilta haulla pyöräily kartat http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=py%C3%B6r%C3…
Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta 2008 on myös jaossa kirjastoissa.
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
Yhtä yhteistä rekisteriä kuntien luottamushenkilöistä ei näytä olevan.
Tietoa 1950-60 -lukujen kunnallisista luottamushenkilöistä voi saada kuntien kokoamista kunnalliskertomuksista. Kymenlaakson kirjastoissa on tämän alueen kunnalliskertomuksia, muiden kuntien kunnalliskertomuksia voi mahdollisesti saada kaukolainaksi. Ne ovat yleensä kotiseutukokoelmissa, joten niitä ei anneta kotilainaan vaan niitä voi lukea kirjastossa.
Jotkut kunnat ovat myös julkaisseet kunnanvaltuustojen historiikkeja. Kannattaa kysyä kirjastosta onko etsimässäsi kunnassa tehty tällainen historiikki.
Entressen kirjastosta löytyy työtilaa aukioloaikojen puitteissa, mutta varattavia työhuoneita ei ole. Siellä on kuitenkin 6 henkeä vetävä pieni äänieristetty työskentely/lukutila, joka on asiakkaille vapaassa käytössä.
Entressen Kirjaston palvelutiskiltä voi lainata kannettavan tietokoneen (läppäri) mukaansa kirjaston tiloissa käytettäväksi. Läppäriltä voi tulostaa kirjaston verkkotulostimeen.
Kauniaisten kirjaston tutkijanhuone on ensisijaisesti tarkoitettu opintojensa loppuvaiheessa oleville kauniaislaisopiskelijoille sekä -tutkijoille. Huoneen käyttö on maksutonta, ja varauksen voi tehdä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Käyttöajat on jaettu kahteen vuoroon maanantaista sunnuntaihin (klo 7-16 ja 16-24).
Kauniaisten kirjaston yhteystiedot…
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Pirjo-Riitta Tähden teos Rakkaudella sisaresi ilmestyi vuonna 2000 Kirja-Auroran kustantamana. Kyseessä on sen verran vanha teos, että kirjakauppamyynnissä sitä ei enää ole. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käy helposti. Kirjaa näyttää olleen hiljattain myynnissä muutamassa nettiantikvariaatissa. Joillakin antikvariaateilla on myös "puutelista", johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
