Flight engineer -ammattinimeke suomeksi siinä mielessä kuin sitä venäläisissä ohjaamomiehistöissä käytetään lienee lentomekaanikko, tai mekaanikko.
Suomessa lentomekaanikkojen ammattia ei esim. Aerolla/Finnairilla varsinaisesti ollut, vaan konetyypeissä joissa vaadittiin 3 hengen ohjaamomiehistöä kaikilla oli myös lentäjäkoulutus. Nykyisissä liikennelentokoneissa lentomekaanikko on tarpeeton pitkälle kehittyneiden lasiohjaamojen ja elektronisten järjestelmien ansiosta.
Yksinkertaistetusti lentomekaanikon tehtäviin kuuluu lentokoneen erilaisten teknisten järjestelmien ohjaaminen yhteistyössä konetta ohjaavien lentäjien kanssa. Lentomekaanikkoja käytetään edelleen joissakin suurissa kiinteäsiipisissä lentokoneissa ja helikoptereissa.…
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy…
Asiaa voisi kysyä Ukrainan kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta Tampereelta https://www.ukraina.fi/fi tai kahdesta ukrainalaisten yhdistyksestä. https://ukrainians.fi/fi/ ja https://www.ukrfin.fi/.
He osaavat varmasti kertoa laulun sopivuudesta parhaiten.
(Lisäys 31.5.2022):
Laulu on Suomessa on levinnyt ukrainalaisena kansanlauluna, vaikka se todellisuudessa on venäläisen Andrei Eshpain sävellys. (Lähde: Reijo Kekkonen / Sulasol)
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www…
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,…
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu…
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta…
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä…
Radioteatterin Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelma on julkaistu cd-levyllä ja saatavissa PIKI-kirjastojen kautta. Tarvittaessa voit tehdä siitä seutuvarauksen omaan kirjastoosi.Tiedot PIKI:ssä: https://piki.finna.fi/Record/piki.531324?sid=4728168201
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
Voit palauttaa kirjat pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteisiin. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkkoon kuuluvat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Näihin kirjastoihin on vapaa palautusoikeus, mieluiten otamme kirjat takaisin siihen toimipisteeseen mistä ne lainattu.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/…
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Kirjastomme kotisivuilla on Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta / Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita tietokanta Internet-osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/junkola.htm. Sen mukaan Aapo Niemi-Junkola asuu Tampereella, mutta yhteystietoja ei anneta kyseisillä sivuilla. En löytänyt yhteystietoja myöskään lakimiesmatrikkeleista, Internet-sivuilta tai kirjailijahakemistoista. Tampereen seudun puhelinluetteloista voisi vielä etsiä yhteystietoja.
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja…
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Tätä asiaa on paras tulla tutkimaan paikan päälle Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle. Meillä on Lapin taideseura Seitapiirin ja
myös Lapin taideseura Palaksen lehtileikekirjoja ja omat lehtileikekirjat.
