Käy tutustumassa kirjakauppojen valikoimiin esimerkiksi osoitteissa:
http://www.suomalainen.com
http://www.akateeminen.com
Inspiroidu myös pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen valikoimista osoitteessa: http://www.helmet.fi -> Aineistohaku lapsille
Kaikkea kirjaston aineistoa ei toki enää ole kirjakaupoista saatavilla.
Ei meiltäkään aivan tällä nimellä löytynyt, mutta voisikohan kyseessä olla kirja Kultaisten rantojen Kannas : kuvauksia Terijoen maisemista ja ihmisistä / toim. Ritva Heikkilä, 1986. - Se ei kyllä ole runokirja.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Kokkolan kirjastosta löytyy nuorten osastolta 3 kirjaa aiheena vatsastapuhuminen:
Luokka 03
Nuorten maailma / [toim. ja julk. yhteistyössä oy Valitut palat ab ja Verlag das Beste GmbH sekä Sélection du Reader's Digest] ; käännös: Anja Aatola, Marja Huuskonen, Kirsti Luova ; [piirroskuv.: Maurice Espérance ... et al.]
Hki : Valitut palat, 1980 (pain. Saksan liittotasavallassa).
ISBN 951-9078-80-0
Luokka 79.91
Björnberg, Karl-Axel
Buktalarboken : en handbok i buktaleri / Karl-Axel Björnberg ; [illustrationer: Robert Nyberg]
Stockholm : Alfabeta, 1992.
ISBN 91-7712-303-4
Luokka 79.85
Mikki Hiiren taikatemput / Walt Disney ; Ken Hardy ; suomentanut Anja Leppänen.
[Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)
Sudenpentujen kirjasto
ISBN 951-9133-…
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-…
Kiitos ehdotuksesta! Katsoin internetistä tarkemmin teoksen tietoja; kyseessä taitaa olla Sanna Sjöswärdin "Min mamma är en persisk prinsessa" vuodelta 2009. Tein hankintaehdotuksen meille Helsingin kaupunginkirjastolle ja nimenomaan pääkirjasto Pasilalle.
Asiakas voi tehdä hankintaehdotuksen verkossa helposti itsekin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
eli etusivu > aineisto ja tietokannat > hankintaehdotus.
Tässä vielä linkki löytämälleni sivulle, jossa kirjasta kerrotaan:
http://www.bokia.se/min-mamma-ar-en-persisk-prinsessa-sanna-sjosward-91…
Tervehdys!
Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastoautosta ja pääkirjastosta sekä lähikirjastoísta lainattua aineistoa voi palauttaa muihin maakuntakirjaston palvelupisteisiin.
Pääkirjastolla (Valtakatu 47) ja suurissa lähikirjastoissa (ainakin Joutseno, Lauritsala) on palautusluukut, jotka ovat avoinna silloin, kun kirjasto muuten on suljettu. Palauttaminen on siis mahdollista ympäri vuorokauden.
Toinen mahdollisuus on uusia laina kirjaston Internet-sivun kautta.
www.lappeenranta.fi/?deptid=16935
Uusimiseen tarvitaan lainaajan kirjastokorttiin liitetty salasana. Uusinnan voi tehdä neljä kertaa, ellei aineistoon ole varauksia.
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy kirjastojen yhteystietoja. Seutuyhteistyö-sivulla (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/se…) voi valita valikosta haluamansa ryhmän, esim. Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen. Painamalla Näytä kimpat -painiketta saa luettelon kirjastoista, ja niiden nimiä klikkaamalla pääsee edelleen yhteystietoihin.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Maan alla kasvavien sienten kaivaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
http://www.ess.fi/?article=249385
Hollo, Erkki: Johdatus ympäristöoikeuteen 2009 s.289-293
Helsingin yliopiston Taidehistorian laitokselta valmistui vuonna 1975 pro gradu -tutkielma:
Charles Bassin intendentinkauden alttarilaitteet / Lasse Ojonen
Gradu on mikrotallenteena luettavissa Helsingin yliopiston uudessa Kaisa-talossa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/kirjasto/ota-yhteyttae/
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,…
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (…
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt…
