Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jossa kymmenet kunnankirjastot, erikoiskirjastot ja tietopalvelut ympäri Suomen vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Kysyjä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, johon saa vastauksen. Halutessaan hän voi pyytää, että vastausta ei julkaista julkisessa arkistossa. Asiakkaat voivat kommentoida vastauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä maksuton verkkotietopalvelu. Kysymyksiin vastaavat Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailijat…
Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/…
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannan mukaan Fakta-nimistä lehteä ei ole ilmestynyt tuohon aikaan.
Fennica on maksuton tietokanta. Voit halutessasi tarkistaa asian sieltä. Linkki: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
Valitse "haku Fennicasta".
Tietokannan sisällä laita lehden nimi kohtaan "teos".
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Helmet-kirjastoissa voit aloittaa lainaushistoriasi tallentamisen juuri niin kuin olet tehnyt. Aloittamisen jälkeen omiin tietoihisi tallentuvat ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen. Eli historiaan ei voi lisätä mitään itse. Voit halutessasi poistaa historiasta lainoja tai lopettaa sen käytön. Lisää ohjeita Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Voit etsiä dokumenttielokuvia HelMet-järjestelmästä kirjoittamalla ensin hakusanaksi sademetsät ja kun saat listan aineistoista, valitse sitten vasemmasta palkista aineistolajiksi DVD-levyt. Ainakin elokuvia Ajan unohtama maa ja Villi Indonesia on kuvattu asiasanoilla sademetsät ja heimot tai alkuperäiskansat, josta voinee päätellä, että niissä esiintyy luonnon lisäksi myös ihmisiä. Samanlaisen haun voit tehdä hakusanalla viidakot.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Mantereelta toiselle siirryttäessä formulatallit käyttävät erikoissuunnitteltuja rahtilaatikoita, jonne saavat mahdutettua kaikki mahdolliset kisoissa tarvittavat välineet.
Tällä hetkellä useimmat tallit vuokraavat Formula One Management, FOM:ilta tähän sopivan rahtikoneen.
Ja kuten arvata saattaa, F1-sirkuksen siirtämiseen paikasta toiseen maanteitse tai ilmojen kautta, tarvitaan aikamoinen määrä väkeä.
http://www.formula1.com/inside_f1/understanding_the_sport/5297.html
Ei näytä löytyvän sähköisenä aineistona sen paremmin kaupunginkirjastoista kuin korkeakoulukirjastoistakaan. Yksi erikoiskirjasto kuitenkin löytyi. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaston kokoelmista ST-kortisto löytyy painettuna versiona.
Tarkemmat lainauskäytännöt kannattaa vielä kysyä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastopalveluista. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/prh_kirjastopalvelut…
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Käytännössä ainoa toimiva ja helppo tapa on tarjota tuotteitaan BTJ Finland Oy:n listoille, mistä ne menevät useimpien suomalaisten kirjastojen tietoon. Taloudellisesti tämä ei ole välttämättä tuottoisaa, koska BTJ ottaa aineiston välittämisestä oman palkkionsa. Mutta jos itsellä ei ole aikaa tehdä myyntityötä, näin saa ainakin tuotteensa tarjolle (BTJ luonnollisesti itse päättää viime kädessä, mitä he tarjoavat). Yleiset yhteystiedot löytyvät tältä sivulta http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/ ja suoraan Heikki Karjalainen (09) 5840 4534 tai Carita Oksman (09) 5840 4516 (sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@btj.fi).
Se toinen, työläämpi tapa on tarjota tuotteita suoraan kirjastoihin. Kaikkien yleisten kirjastojen osoitteet…
Tarja Turusen esittämän You would have loved this -kappaleen on alunperin levyttänyt Cori Connors. Kappaleen nuotteja ei löydy suomalaisista kirjastoista, mutta Connorsin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.coriconnors.com/product/you-would-have-loved-this-sheet-musi… voi ostaa kappaleen nuotit (piano ja laulu) viidellä dollarilla.
Annettujen vinkkien perusteella voisi arvella, että kaivattu kirja on Henry David Thoreaun Kävelemisen taito (Jack-in-the-box, 1997).
Kävelemisen taito ilmestyi ensimmäisenä niteenä kustantajan "Pienessä kävelykirjastossa", johon kuuluvat myös Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin Ensimmäinen oppitunti.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Hattulassa on Parolan panssarimuseo. Sen tietoja löytyy osoitteesta: http://www.panssarikilta.fi/Museo/index.htm.
Sotamuseo on puolestaan Helsingissä, sen internet-osoite on: http://www.luokkis.com/sotamuseo.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos Sotahistorialliset erikoismuseot. G 1997. Siitä voi hakea lisää tietoja alan museoista.
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
