Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin…
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kyllä yliopiston kirjaston tieto pitää paikkansa. Yleisissä kirjastoissa asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Mikäli asiakkaan pyytämää teosta ei löydy Suomesta, kaukopalvelu tilaa teoksen sieltä mistä sen nopeimmin tavottaa.
Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Kun kerrot lähikirjastossasi minkä teoksen käyttöösi tarvitset, voit jättää loput meidän huoleksemme. Pyytämäsi teos laitataan sieltä mistä se voidaan tavoittaa, tässä tapauksessa mahdollisesti Venäjän kirjastosta.
Kaukopalvelu on maksullista toimintaa, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina…
On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master…
Tässä muutamia kirjoja liittyen lunnonsuojeluun:
Laulujoutsenen perintö : suomalaisen ympäristöliikkeen taival;
Ympäristön- ja luonnonsuojelu /toim. Kalle Kärkkäinen;
Linkola, Pentti:Voisiko elämä voittaa : ja millä ehdoilla;
Metsän kätköissä : Suomen metsäluonnon monimuotoisuus / toimittaneet Timo Kuuluvainen ... [et al.];
Hakala, Harri: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa;
Wines, Jacquie:101 tapaa pelastaa maapallo; Tell, Johan:100 tekoa maapallon puolesta...; Telkänranta, Helena: Elävä planeetta : ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin; Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat : uhkakuvista yhteistyöhön / Esko Kuusisto ... [et al.]
Nettisivuja ja lehtiä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273650&lan=FI
http://www.sll.fi/…
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Kymenlaaksossa alueen Kyyti-kirjastojen kirjastokortilla voi lainata myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kirjastosta aineistoa, jos on käynyt rekisteröimässä kirjastokortin jossakin Kyamkin kirjastopisteessä. Varauksen tekeminen internetissä ei vielä onnistu Kyamkin aineistosta, mutta palvelu on tulossa käyttöön lähiaikoina.
Kaupunginkirjastoissa on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö, jolloin kirja tilataan jostain muualta Suomesta, esim. maakuntakirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista tai yliopistokirjastoista. Kaukolainaus on maksullista ja laina-ajan määrittelee lähettäjäkirjasto.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen.…
Varattu aineisto lähtee Espoon kirjastoista joka arkiaamu Espoon lajittelukeskukseen. Sieltä kaupungeittain lajiteltu aineisto lähtee muiden kaupunkien lajittelukeskuksiin. Helsingissä lajittelu tapahtuu Pasilan kirjastossa.
Aikaa aineiston siirtämiseen kaupungista toiseen menee 3-5 arkipäivää.
Joskus voi toki käydä niin, että matka kestää normaalia kauemmin; mennyt vahigossa väärään kirjastoon tms. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon, joka lähtee selvittelemään missä aineisto viipyy.
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos…
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms.…
