Suomalaisesta saunasta on kirjoitettu paljonkin myös englanniksi. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Sauna : the essence of Finland / Keijo Taskinen (2011)
- Sauna : made in Finland / Jarno Peltonen, Matti Karjanoja (1997)
- Finnish sauna : design and construction / [publisher:] Building Information Foundation ; [... compiled by ... Markku Aarnio ... et al.] (2007)
- Sauna as symbol : society and culture in Finland / L. M. Edelsward (2001)
Nämä kirjat käsittelevät saunomisen perinteitä tai rakentamiseen liittyviä asioita.Elokuvassa Miesten vuoro (ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, 2007) saunovat suomalaismiehet puhuvat elämästään. Tämän elokuvan saa…
Se on julkaistu suomeksi kokoelmassa "Vuosisadan rakkaustarina" (Tammi, 1978). Ruotsiksi alkuteos on kokoelmassa "Århundradets kärlekssaga". Vuoden 2002 painoksessa runo on sivulla 153.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voitte jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voitte toki myös kysyä lähikirjastonne henkilökunnalta, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamanne kirjat.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Osalla kirjastojen skannereista pystyy skannaamaan negatiiveja. Valitettavasti kirjastoista ei ole ilmeisesti olemassa selkeää listausta, mutta Helsingissä negatiivien skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä.
Jos haluat tiedustella jonkin muun kirjaston skannausmahdollisuuksia, kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta tai katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi, onko jonkin kirjaston tietokoneen yhteydessä diaskanneria, sillä negatiivien skannaaminen onnistuu sillä. Edellä mainitussa osoitteessa voit varata tietokoneen etukäteen, jotta siinä on tarvittava skanneri.
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
En valitettavasti onnistunut löytämään tällaista julkaisua.
Mahdollisia lähteitä ovat Kymenlaakson sekä Virolahden ja Miehikkälän paikallishistoriat. Esimerkiksi seuraavat julkaisut:
Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia. Osa 1, 1850-luvulle (1970).
Kymenlaakson historia. Osa 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle (2012.)
Valitettavasti Virolahden historia -teosta ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista (se löytyy kuitenkin Turun yliopiston kirjastosta) ja Kymenlaakson historia -teoksen Turun kaupunginkirjaston kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Näin ollen en voinut tarkistaa niiden sisältöä. Vaikka kyseiset teokset eivät sisältäisikään ratsutilaluetteloita, saattavat ne sisältää viitetietoja luetteloita…
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen…
Kortillasi ei ole lainattu aineistoa ja sitä on todellakin käytetty viimeksi 1996. Koska sinulla ei ollut palauttamatonta aineistoa, eikä muita asioita hoitamatta pääkirjaston perintä, tietosi on poistanut rekisteristä ainoa työntekijä, jolla on tähän oikeus.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy muutama Hampuria käsittelevä teos, esim. Jörg Albrecht: Hamburg: reseguide med kartor (1994) ja Hamburg (Insight city guide, 1992). Myös koko Saksaa koskevista teoksista voi löytyä tietoja Hampurista, esim Ari Taipale: Saksan matkaopas (1995) ja Steve Fallon (toim.): Germany (Lonely Planet, 1998).
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on…
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-…
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
Jacqueline Wilsonilta kirjastosta löytyvät myös seuraavat nimekkeet:
Hirviön silmät; Veljeni Henrietta; Ystäväni Vicky sekä Tähdeksi syntynyt : Tracy B. kertoo ja Yllytysleikki : Tracy B. kertoo
Kustannusosakeyhtiö Tammi tulee jatkamaan Baby-sitters club -sarjan julkaisemista, mutta seuraavan kirjan ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Leena Krohnia koskevaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Krohn+Leena
Leena Krohn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Tarkoitat varmaankin Hackmanin sukua. Kirja on Pirjo Tuomisen Myrttiseppeleet. Siinä kerrotaan Hackmanin kauppasuvun vaiheista ja Saimaan kanavan rakentamisesta. Kirjaa edeltää Arvoisa rouva Marie, joka sijoittuu Viipuriin.
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
