Varaussivulla on teksti: "Älä käytä selainohjelman Paluu (Back) -painiketta, kun poistut tältä sivulta. Muutoin samasta aineistosta saattaa syntyä useita varauksia. Käytä sivulla olevia painikkeita Teoksen tiedot, Takaisin omiin tietoihin tai Aloita alusta".
Tämä viesti tarkoittaa sitä, että kannustamme asiakkaita käyttämään HelMet-palvelun omaa navigointia selaimen painikkeiden sijaan. Aineistohaku ja varausjärjestelmä eivät valitettavasti ymmärrä halutulla tavalla selaimen omilla painikkeilla liikkumista.
Mutta: aina takaisin alkuu palaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan esimerkiksi klikkaamalla ohjeen mukaisesti vaikkapa Teoksen tiedot -> Takaisin listaan pääsee edeltäneeseen hakuun takaisin.
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen…
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa on 470 japaninkielistä teosta. Tähän lukuun sisältyvät lehdet, musiikki ja kaikki av-materiaali, myös elokuvat. Saat itse kokonaisluvun hakemalla Vaskista http://www.turku.fi/vaski valitsemalla kieleksi japani ja kohdistamalla haun Turkuun ja Turun kirjastoautoihin.
Turussa olevien yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tietoja täytyy kysyä asianomaisista kirjastoista.
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas…
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Lause löytyy Dalai-laman kirjasta Maailmankaikkeus atomissa: tieteen ja hengen läheneminen (Tammi, 2006) ja kuuluu näin:
"Mikäli tieteellinen erittely johtopäätöksenään osoittaisi tietyt buddhalaiset väitteet vääriksi, silloin meidän tulisi hyväksyä tieteen tulokset ja hylätä nämä väitteet."
Kirjan on suomentanut Matti Ojanperä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolta löytyy monenlaisia kirjastotilastoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Tilaston mukaan kuntien asukkaista lainaajia on 2 070 298 eli 38,53 %:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=7ca918d0-3d5b-7…
Tilastokeskuksen Tieto & trendit -julkaisun mukaan 15-74-vuotiaista suomalaisista kirjastokortti oli vuonna 2005 78 prosentilla. Luvuista puuttuvat siis lapset, jotka monesti lainaavat vanhempiensa kortilla. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_kirjastot.html
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja.…
Monitorin kirjastopalveluihin kuuluu lainaus, palautus ja varausten nouto aukioloaikana eli varauksen saa tiskiltä. Torstaisin paikalla on myös kirjastotyöntekijä klo 12-19.
Ohessa tietoa Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/skanssi
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei voi uusia Internetin kautta. Lainat voi uusia kirjastossa ja maksullisen ( 4,50 mk/min+ pvm) palvelunumeron 0600-060504 kautta. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18. Lainoja uusittaessa tarvitset kirjastokortin. Lainoja ei uusita, jos niistä on varauksia, jos ne ovat myöhässä tai jos lainaajalla on maksamattomia maksuja.
Tässä pari määrittelyä vapaasti lainattuna:
"jollekulle tai jollekin vahinkoa tuottava, jonkin oikeuksia tai etuja loukkaava tms., toisen vastustuksesta välittämätön pakko-, voimakeinojen käyttö; laissa: ruumiillisen voiman käyttäminen jonkin, tavallisesti toisen henkilön, vastustuksen murtamiseksi tai muun tosiasiallisen esteen poistamiseksi; vertaa ilki-, mielivalta..." (lähde: Nykysuomen sanakirja, 1989)
"..jonkin ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jotakuta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (varsinkin ruumiillisen voiman) käyttö."
(lähde: Suomen kielen perussanakirja, 1994)
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät…
Måns Gahrton on syntynyt Lundissa 1961. Oheisesta linkista saat vähän lisätietoa
Gahrtonista http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
