Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla…
Vermaan kartanosta ja Virtain Borg-suvusta löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Vanhan-Ruoveden historia. 3, 1, Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle (teos on lainattavissa Lahden pääkirjaston varastosta)
Vermaksen rakennushistoriaa on kuvattu lyhyesti seuraavassa verkkojulkaisussa raku_27052016.pdf (pirkanmaa.fi)
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies".…
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi.
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Sara Hildén ei tiettävästi itse maalannut tauluja, mutta hän oli taitava liikenainen, taidemesenaatti ja suuri taiteen suosija. Sara Hildén syntyi Tampereella 16.8. 1905. Osoitteesta http://www.tampere.fi/hilden/ voit lukea lisää tietoa Sara Hildénistä ja hänen taidemuseostaan Tampereen Särkänniemessä. Aamulehden arkistotietokannasta löytyi tieto, että Sara Hildén kuoli 7.10. 1993. Aamulehden arkistotietokantaa voit käyttää Tampereen kaupunginkirjastossa. Sieltä löytyy erilaisia artikkeleita Sara Hildénistä. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös mielenkiintoinen kirja, jonka on kirjoittanut Timo Vuorikoski. Kirjan nimi on Sara Hildén - mesenaatin muotokuva. Kirja on lainattavissa ja sitä voi myös pyytää varastosta lainaksi, mikäli…
Ympäristö-, luonto- ja luonnonsuojeluaiheisia lasten ja nuorten kaunokirjallisuusluetteloita löytyy esim. seuraavilta internetsivuilta: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/elaimia.htm, tältä sivulta on myös linkki Tampereen kaupunginkirjaston satuhakemistoon, http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ,josta voit hakea aineistoa asiasanoilla. Nuorisokirjailijoiden kotisivulta löytyy ympäristöaiheisia kirjoja, http://www.nuorisokirjailijat.fi/ymparisto.shtml.
Kallion kirjaston Satukalliosta, http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ , voit etsiä aineistoa asiasanoilla (esim. sähkö, ilma).
Kirjoja, jotka käsittelisivät energiaa, aineiden kiertokulkua... ei kaunokirjallisuuden puolelta juurikaan löydy, mutta monissa kaunokirjallisissa teoksissa…
Tapaseura ry:llä ei näytä olevan kotisivuja eikä seuralla myöskään ole "toimistoa", jonka tiedot löytyisivät puhelinluettelosta. Seuran puheenjohtajana toimii opetusneuvos Raili Malmberg, jonka puoleen voit kääntyä (puh. 09- 660 358 tai 09- 604 821) ja tiedustella esimerkiksi seuran toiminnasta.
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Pitää paikkansa.
Le deuxième sexe ilmestyi ensimmäisen kerran lyhentämättömänä ruotsiksi vuonna 2002. Tässä vielä kirjan tiedot:
Beauvoir, Simone de: Det andra könet.Översättning: Adam Inczèdy-Gombos & Åsa Moberg i samarbete med Eva Gothlin. Stockholm : Norstedt : 2002 ISBN: 91-1-300306-2
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=1&searchId=46340&bib…
http://www.norstedts.se/index3.asp?CategoryID=140&BaseCategoryID=4
Aale Tynni on kirjoittanut runon nimeltä Herra Seguinin vuohi. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Runon vuosikymmenet: valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947.
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2004 runsaat 103 000 kirjaa. Samana vuonna kirjastoihimme tuli n. 1200 erilaista lehteä, mikä tekee yhteensä n. 5300 vuosikertaa (esim. Suomen kuvalehteä tilaamme 35 vuosikertaa eri kirjastoihin).
Tismalleen samaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db3…
Yleishyödyllistä Brasilia-tietoutta tarjoaa Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia
Finpron sivuilta löytyy tietoja muun muassa Brasilian taloudesta ja infrastruktuurista:
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North…
Seuraavia teoksia pystyy kaukolainaamaan oman lähikirjaston kautta:
1.
Tekijät:Mäki, Juha
Nimeke: Elintarvikkeet liikelahjoina : kartoitus markkinointimahdollisuuksista
ISBN: 951-45-6641-6 (nid.)
2.
Tekijät:Tuominen, Annika
Nimeke: Liikelahjojen käyttö ja asiakastyytyväisyys niitä toimittaviin yrityksiin Turun seudulla / Julkaistu: [Turku] : Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Ulkoasu: 36, [26] lehteä
Huomautus: Opinnäytetyö
Opinnäyte: Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu,talouden ja hallinnon koulutusohjelma, yrittäjyys
3.
Tekijät: Krabbe, Katariina
Nimeke: Suhdetoiminnan käsikirja / Katariina Krabbe
, 300 s. : kuv. ; 20 cm
ISBN: 952-5529-02-9 (nid.)
4.
Tekijät: Mbatia, Kessi-Sia
Nimeke: Export product…
