Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina…
Etsitty kirja saattaisi olla Nevil Shuten A town like Alice (1950); Yhdysvalloissa se on julkaistu nimellä The legacy. Suomenkielinen laitos on nimeltään Viisi mustaa kanaa (1952).
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa…
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt…
Heti tulee mieleen Eeva Kilven runo kokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja, 1972, joka alkaa sanoilla:"Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä...jne.
Jos runo ei ole ajattelemasi, kysy uudelleen.
Discogs-palvelun mukaan Ofra Hazan levyttämä versio löytyy 3CD:n kokoelmasta Greatest Hits (2001) nimellä "Jerusalem of gold" (hepreankielinen nimi Yerushala'im shel zahav / Shemer, Naomi) sekä todennäköisesti vaikeasti saatavissa olevalta CD-levyltä Queen in Exile (1994, tässä nimellä Jerusalem, joka voi tosin olla jokin muukin sävellys, koska samalla lyhyemmällä nimellä esiintyvä kappale on myös kokoelmassa Greatest hits 2).
HelMet-järjestelmään tätä kokoelmaa ei ole valitettavasti saatu hankituksi, mutta näyttäisi, että levyä on ainakin Amazon.comin kautta vielä jokunen kappale saatavana.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Namespedia-sivustolta löytyy Rekan-nimihaulla tilasto, jonka mukaan Rekan on sukunimenä yleisempi (70%) kuin etunimenä (30%). Eniten sitä on sukunimenä seuraavissa maissa: Latvia, UK, USA, Malesia, Indonesia, Pakistan ja Saudi Arabia. Tilastosivu: http://www.namespedia.com/details/Rekan
Google-hakujen perusteella näyttää siltä, että sukunimi on vahvasti aasialaista alkuperää. Esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa toimii yritys nimeltä Anwar, Sugiharto & Rekan. Isossa-Britanniassa asuvien Rekan-nimisten henkilöiden etunimi viittaa myös Pakistanin ja muun Aasian suuntaan. Mitään varmaa alkuperän selitystä ei kuitenkaan löytynyt.
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Suomalaisesta saunasta on kirjoitettu paljonkin myös englanniksi. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Sauna : the essence of Finland / Keijo Taskinen (2011)
- Sauna : made in Finland / Jarno Peltonen, Matti Karjanoja (1997)
- Finnish sauna : design and construction / [publisher:] Building Information Foundation ; [... compiled by ... Markku Aarnio ... et al.] (2007)
- Sauna as symbol : society and culture in Finland / L. M. Edelsward (2001)
Nämä kirjat käsittelevät saunomisen perinteitä tai rakentamiseen liittyviä asioita.Elokuvassa Miesten vuoro (ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, 2007) saunovat suomalaismiehet puhuvat elämästään. Tämän elokuvan saa…
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www.…
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Valitettavasti Krzysztof Kieślowskin ohjaamasta televisiosarjasta Kymmenen käskyä (Dekalog, 1988) ei valitettavasti ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoista.
Useampaankin otteeseen Ylellä esitetystä sarjasta kannattaa esittää uusintatoive alla olevan linkin kautta.
https://palaute.yle.fi/
http://www.elonet.fi/fi
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011).
Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin…
Noin vanhan osoitteen jäljittäminen voi olla haasteellista. Tarvitset varmasti Kuopion maalaiskunnan historiallisia karttoja. Jyväskylän yliopistosta voisi löytyä tahän apua.
Kannattaa myös tutustua teoksiin:
Kuopion pitäjän kirja
Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia. Finna
Ensin täytyy selvittää, mikä oli Kuopion maalaiskunnan alue. Kuopion maaseurakunta määritellään Suomen sukututkimusseuran sivuilla näin: kylät akkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala,…
