Flight engineer -ammattinimeke suomeksi siinä mielessä kuin sitä venäläisissä ohjaamomiehistöissä käytetään lienee lentomekaanikko, tai mekaanikko.
Suomessa lentomekaanikkojen ammattia ei esim. Aerolla/Finnairilla varsinaisesti ollut, vaan konetyypeissä joissa vaadittiin 3 hengen ohjaamomiehistöä kaikilla oli myös lentäjäkoulutus. Nykyisissä liikennelentokoneissa lentomekaanikko on tarpeeton pitkälle kehittyneiden lasiohjaamojen ja elektronisten järjestelmien ansiosta.
Yksinkertaistetusti lentomekaanikon tehtäviin kuuluu lentokoneen erilaisten teknisten järjestelmien ohjaaminen yhteistyössä konetta ohjaavien lentäjien kanssa. Lentomekaanikkoja käytetään edelleen joissakin suurissa kiinteäsiipisissä lentokoneissa ja helikoptereissa.…
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle…
Joensuun kaupunginkirjastossa on teos
Fleming, Waldo
Rummut puhuvat / Waldo Fleming ; suomentanut Matti Kilpeläinen. - Porvoo : WSOY, 1948. - 273, [2] s. ; 8:o
Alkuteos: Talking drums.
Sen sisältö näyttäisi vastaavan kysymyksessä esitettyä aihetta. Kirja on nuortenosaston varastossa ja neuvojaa voi pyytää hakemaan sen.
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/…
Lassi Sinkkosesta löytyy Lapin maakuntakirjastosta esim. seuraavista teoksista: Koskela, Lasse:
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita (1980)
Suomalaisia nykykirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Kirjallisuus Suomessa (1974)
Suomen kirjailijat 1945-1980
Näistä löytyy myös luettelo hänen teoksistaa sekä viimeksimainitusta kirjasta useita viitteitä kirjallisuusarvosteluihin ym.
Voit hakea kohdehenkilöä aineistotietokannasta asiasanalla muodossa: sinkkonen, lasse.
Uusimpia tulopoliittisia sopimuksia löytyy mm. SAK:n verkkkosivuilta
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tupo_2002.shtml (2001-2004)
Vanhempia sopimuksia voi yrittää hakea LINNEA-tietokannan avulla (käytettävissä mm. Tampereen yliopiston kirjastossa). Tietokannasta on haettavissa mm. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vanhempia mietintöjä. Katso tarkemmin tietokannan hakuohjeista kuinka hakusanoja käytetään.
Linneasta löytyy viittaukset omistaviin kirjastoihin sekä saatavuustietoja
esim. Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto jne.
Eduskunnan palvelimelta www.eduskunta.fi voi etsiä mitä hallitus on sitoutunut eri tulopoliittisiin sopimuksiin liittyen tekemään (etsimäsi sosiaalipaketit). Hallituksen…
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja…
Aiheesta löytyy kirjoja esim. Helmet -tietokannasta. Kirjoja voi hakea sanahausta asiasanoilla "kirjoittaminen" ja "oppaat". Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kirjoja voi myös varata yllämainitusta osoitteesta mikäli on voimassa oleva Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana.
Seuraavassa pari esimerkkiä:
Tekstiä tekemään! : kirjoittajan opas / Marsa Luukkonen (WSOY 2004);
Sanojen avaruus : luovan kirjoittamisen opas / Torsti Lehtinen (Kirjapaja 2003).
Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Kuka vain voi toimia luontaishoitajana tai –terapeuttina. Virallisia koulutustasovaatimuksia ei ole. Kuitenkin ainakin Luonnonlääketieteen Keskusliiton rekisteriin pääsyyn vaaditaan vähintään 200 tuntia terapia-alan ja 200 tuntia koululääketieteen opintoja (http://www.lkl.fi/index.php?page=1008) . Muun muassa Yleisradion Priima-ohjelmassa on aiheesta keskusteltu:
http://priima.yle.fi/node/235
Kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa (toimittanut Saana Saarinen) kerrotaan, että luontaisterapeuttien ammattiin johtava koulutus alkoi Suomessa laajamittaisena vasta 1980-luvulla. Koulutukset tulivat Suomeen yli 100 vuotta myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja…
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
Energiamittarin kuten myös muut lainattavat esineet saa lainaan ainoastaan käymällä kyseisessä kirjastossa paikan päällä.
Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon mistä ne on aikanaan lainannut.
Myös muissa Helmet-kirjastoissa on lainattavia energiamittareita, käytä hakusanaa "energiamittari".
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia kolme kertaa verkkokirjastossa, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa pelkällä kortilla. Sen jälkeen sinun täytyy palauttaa kirjat, mutta voit toki lainata ne uudelleen, jollei niistä ole varauksia.
Lähde:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kysytyn kirjan ilmestymisestä menee yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on kirjastoista saatavana. Olemme tilanneet kyseistä kirjaa ennakkoon jo syyskuussa ja odotamme toimittajamme lähetystä.
Varauksen voit jättää heti kun näet Helmet.fi-palvelusta, että kirjalla on sijoituksia jossain kirjastossa. Mikäli Helsinki tai Vantaa saavat kappaleensa Espoota nopeammin, ei siis tarvitse odottaa meidän kappaleitamme. Voit seurata suomenkielisen kaunokirjallisuuden uutuuksia osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_kaunokirjallisuusfin.html
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.