Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti…
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Etanoli liukenee veteen, joten vesi-etanoli seoksen tilavuus on pienempi kuin alkuperäisten etanolin ja veden liuostilavuuksien yhteenlaskettu summa. Kun sekoitetaan yhtä suuret tilavuudet etanolia ja vettä, niin Wikipedian artikkelin mukaan saadun liuoksen tilavuus on 1.92 kertaa alkuperäinen tilavuus (ei siis kaksinkertainen). Eli tässä tapauksessa 9.6 dl (1.92 kertaa 5 dl).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethanol
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkoholi.html
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Aivan sanantarkkaa vastaavuutta emme onnistuneet latinalaisista sananparsista löytämään, mutta muutamia ajatussisällöltään samatyyppisiä sanontoja kylläkin:
Fortitudine vincimus = Kestävyydellä / sitkeydellä voitamme
Per aspera ad astra = Vaikeuksien kautta voittoon
Conata perficio = Vien loppuun minkä aloitankin
Finis coronat opus = Loppu kruunaa työn
Vincit qui patitur = Se voittaa joka kestää / on kärsivällinen
Labor omnia vincit = Ponnistelulla voi kaiken voittaa
Kokoelmistamme löytyy mm. Arto Kivimäen teos Johtamistaidon latinaa, joka sisältää paljon samantyyppisiä latinalaisia sananparsia. Mikäli haluatte aivan sanantarkan käännöksen lauseellenne, kannattaa asiaa tiedustella esimerkiksi Jyväskylän yliopiston romaanisten ja…
Suoraan kreikkalaisten kirjailijoiden ja suoraan kreikankielestä viime vuosina on käännetty sangen vähän. Ja käännökset ovat lähinnä uskontotieteen alalta sekä filosofiaa, runoja ja muistelmia. Tässä oman listanne lisäksi suoraan kreikan kielestä käännetyt romaanit ja antologiat :
Russu, Nikol : Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri 2000)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Gummerus 2000)
Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (Otava 2002)
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia (tammi 2002)
Ruotsissa elävä ja ruotsiksi kirjoittava Theodor Kallifatides
on kirjoittanut mm. dekkarin nimeltä "Kuudes matkustaja" (Like 2003).
Monen muunkin kreikkalaisen kirjailijan tuotantoa voi olla suomennettu kolmannen…
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
1 )Ainakin täältä löytyy ohjeita: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/…
Myös alla olevasta luettelosta löytää kerhoon sopivia leikkioppaita.
2)Kirjastoihin ei hankita täytettäväksi tarkoitettuja tehtäväkirjoja eikä varsinaisia oppikirjoja. Jotain tehtäviä ja vinkkejä tehtäviin voisi löytyä seuraavista:
Koti ja koulu -sarja sekä Summanmutikka-sarja
- runsaasti eri tasoisia ja aihepiiriltään erilaisia kirjoja, joissa voi olla myös tehtäviä. Löytyy Helmet-aineistohaulla (koti ja koulu, Summanmutikka)
Myös nämä sisältävät leikkien lisäksi tehtäviä:
Karvonen, Pirkko: Lukuleikkejä lapsille, Kirjayhtymä, 1994
- toiminnallisia, lapsen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta lähteviä leikinomaisia harjoituksia…
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea).
Tuomas on lyhennys nimestä Thomas, viitataan myös nimeen Tomas, joka on kreikkalainen ja ruotsalainen muunnos aramean kaksosta, seuraajaa tai toveria tarkoittavasta nimestä. Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-kirjassa kerrotaan Jeesuksen ylikriittisestä opetuslapsesta, "epäilevästä Tuomaasta", josta kuitenkin kasvoi Herransa todistaja.
Väinö taas on Riihosen mukaan lyhennetty Väinämöisestä, se on siis suomalainen nimi.
Kyseessä saattaa olla Luurankojenkka-niminen kappale (tunnetaan myös nimellä Petetty. Sanat menevät jotenkin näin:
Sinä petit mun, sitä kestänyt en,
hankin köyden mä hamppuisen.
Ja kun toisen viettelit vuoteeseen,
vedin itseni hirtehen.
Ja kun tuuli mun luitani keinuttaa,
pirut tanssien tahtia lyö.
Ja kun tuuli mun luitani heiluttaa,
kuin unehen Tuonelan yön.
Varo vaan, varo veljeni, varo vierellä vierahan,
mä tuun sun luokses yöllä ja suon sulle suudelman.
Saat tuntea kylmä on kuoleman suu,
ja kylmä on kuoleman käsi.
Ja kun aamulla nouset vuoteeltas,
kasa luita on vierelläsi.
Tämä tieto perustuu perimätietoon, joten mitään painettua lähdettä en osaa sanoa.
Asiakkaan palautteesta saimme seuraavan version:
Petit kerran sä mun.
sitä kestänyt…
Pauliina on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Pauliinan nimipäivä on 22.6. Pauliinasta on lyhennetty nimet Liina ja Paula. Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Irinja on muunnos Irina-nimestä, joka puolestaan on venäläinen muoto kreikan Eirene-nimestä. Nimen merkitys on rauhaisa tai rauhan jumalatar. Irinan ja Irenen nimipäivä on 5.4.
Ohessa on pitkähkö lista aiheeseen liittyvää materiaalia.
Kuten huomaat, osa kirjoista on hieman vanhempaa.
Toivottavasti näistä löytyy sopivaa aineistoa.
Riihonen, Eeva
Lapsi ja lelu / Eeva Riihonen ; piirrokset: Maria Munsterhjelm-Linko
Helsinki : Tammi, 1991
Isbn: 951-30-9827-3 (sid.)
Sinkkonen, Jari
Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun / Jari Sinkkonen
2. p. 2008
Isbn: 978-951-0-33883-4 (sid.)
Helenius, Aili
Leikin kehitys varhaislapsuudessa
Helsinki : Kirjayhtymä, 1993
Isbn: 951-26-3695-6 (nid.)
Dannecker, Elke
Vahvoja leikkejä vahvoille lapsille : itsetuntoa vahvistavia leikkejä
Isbn: 951-627-468-4 (nid.)
Hintikka, Maija
Leikistä totta : omaehtoisen leikin merkitys / Maija Hintikka, Aili Helenius,Leena Vähänen
Helsinki : Tammi, 2004…
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika…
Kyllä tämä näyttäisi olevan totta, Reino Ylikahrin ja Kalervo Kiianmaan artikkelin Alkoholismi ja perintötekijät : Uutta tietoa alkoholikongressissa kerrotaan, että 42% japanilaisista on aineenvaihduntahäiriö, joka tekee alkoholinkäytöstä erittäin epämiellyttävää. Tältä osalta väestöä puuttuu entsyymi, joka muuttaa alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin, asetaatiksi eli etikkahapoksi. Asetalhydi elimistössä aiheuttaa punoitusta, pahoinvointia, kiihdyttää pulssia ja tekee olon kaiken kaikkiaan epämiellyttäväksi. Vaikutus on sama kuin antabus-hoidossa. Tästä syystä suuri osa japanilaisesta väestöstä ei käytä alkoholia lainkaan, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128771/ap-1986-4-…
