Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Pasilan kappaleet Svenska dagbladetista on luettava rikhardinkadun kirjastossa remontin aikana.
Oheisena osoite sinne:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555#riku
Svenska dagbladetilla on myös verkkoversiona
http://www.svd.se/
HelMet-kirjastojärjestelmässä tehdään näin
Valitse SANAHAKU ja kirjoita hakuruun ** (kaksi tähteä)
Täsmennä hakua valistsemalla pudostusvalikoista:
Aineisto - valitse kirjat
Kieli - valitse venäjä
Voit vielä täsmentää hakua valitsemalla kirjastoa.
Painaa hae.
HelMet tuottaa sinulle todella pitkän luettelon jota voit käsitellä.
Katso lisää HelMet-ohjeista kohdasta Haku pe´lkillä rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakurajoittimilla
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Pro gradua tai muuta opinnäytetyötä tehtäessä kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelee. Esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla on käytössään paljon laajemmin tietokantoja ja muita tiedonlähteitä kuin yleisillä kirjastoilla.
Oulun yliopiston kirjastolla tiedonlähteet on jaoteltu kirjaston www-sivuille tieteenaloittain. Eri alojen tiedonlähteet löytyvät sivulta
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=2
ja ne ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjastolla. Kirjasto antaa myös tiedonhaun ohjausta opinnäytetyön tekijälle.
Serge Raffyn teoksessa Fidel, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 2005 kerrotaan sivulla 120, että lokakuun 30 päivänä 1955 Castro piti New Yorkissa eräässä Palm Gardenin salissa 52nd Streetin ja 8th Avenuen kulmassa puheen 800 kuubalaissiirtolaiselle. Yöpymispaikkaa ei mainita.
Hartford Web Publishingin kustantamasta World History Archives-verkkolähteessä on osio nimeltä About President Fidel Castro http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/index-bh.html, josta löytyy mm.Teresa Gutierrezin artikkeli Fidel Castro visits New York City
http://www.hartford-hwp.com/archives/43b/205.html . Artikkeli on ilmestynyt alun perin Workers Worldissa 21 syyskuuta vuonna 2000 ja siinä kerrotaan, että Kuuban presidentti on matkustanut Yhdysvaltoihin vain…
Näitä voi tiedustella patentti ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi ja sen
kirjastosta/tietopalvelusta
http://www.prh.fi/fi/kirjasto/yhteystiedot.html .
Tilastokeskuksella on yritysrekisteri, josta saa yhteystietoja osoitteita yms. toimialoittain maksua vastaan. Lisätietoja hinnoittelusta saa sähköpostitse yrek@tilastokeskus.fi.
Yksittäisen osakeyhtiön tilinpäätös ym. tietoja ei Tilastokeskuksesta saa, vaan tiedot ovat siellä pelkästään tilastojen tekemistä varten.
Jos hiusta ei ollenkaan leikata, se kasvaa n. 60-90 senttimetrin pituiseksi. Useimmitenhan se kuitenkin lyhennetään ennen tätä pituutta. Joskus hiukset kasvavat jopa pidemmiksi. Tämä voi johtua hiusjuurten yliaktiivisuudesta. Ennätyhiukset ovat yli kolmimetriset. Hiukset eivät siis kasvakaan aina saman pituisiksi. Tietoa hiuksista vaikkapa kirjasta Tunne itsesi: hämmästyttävia havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme (1998).
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos…
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse numero 0600-060504 (5,80 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Kirjastossa käymällä voi lainoja uusia pelkällä kirjastokortilla (max 5x). Varattua aineistoa ei voi uusia.
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "…
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja…
