Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Valitettavasti ei yksikään lastenkirjallisuuden asiantuntijoistamme muistanut kysymääsi satua. Mikäli satu löytyy myöhemmin, lähetän tiedon sähköpostitse.
Tampereella oleva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm) on paikka, josta voi myös kysyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskevia asioita, myös tätä. Heidän sähköpostiosoitteensa on sni@sci.fi Laajoista tietopalvelutoimeksiannoista SNI perii maksun, mutta he arvelivat ettei tästä yhdestä sadusta veloiteta; ehkä on paras varmistaa kysyessä.
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (…
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kunnallisesta yleisestä virka-ja työehtosopimuksesta(KVTES), joka on luettavissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/ (siirry kohtaan Sopimukset ja siitä edelleen kohtaan Yleinen)
Tiedot kokemuslisistä löytyvät Henkilökohtaisista palkanlisistä, pykälistä 8§-10§.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Muumikirjojen kääntämistä käsittelevä uusin teos lienee Yvonne Bertillsin vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja "Beyond identification:proper names in children's literature". Virpi Kurhelan toimittamassa teoksessa "Muumien taikaa. Tutkimusretkiä Tove janssonin maailmaan" käsitellään kääntämistä melko seikkaperäisesti.
Tove Janssonin kirjojen suomentamisesta on tehty useita opinnäytetöitä ja useita artikkeliviitteitä löytyy myös. Hyviä tiedonlähteitä ovat tietokannat LINDA ja ARTO, ks. finna.fi.
Kouvolan käännöstieteen laitoksen opinnäytetöiden listan saa esille osoitteesta http://rosetta.helsinki.fi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta voit hakea ketkä kaikki ovat kääntäneet Muumikirjoja. Osoite on http://dbgw.finlit.fi/…
Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Näyttäisi siltä, ettei teosta ”Other Way Round” ole saatavilla kuin käytettynä, eikä sitä ei ole HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässäkään. Siksi voi hyvinkin olla, ettei tuota teosta pystytä hankkimaan HelMet-kirjastoihin. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi siitä hankintapyynnön, jos kirjasta otetaan jossakin vaiheessa vain uusi painos.
Jos haluat itse hankkia tuon kirjan, sitä löytyy käytettynä Amazon.comista osoitteesta http://www.amazon.co.uk/Other-Way-Round-Judith-Kerr/dp/0001846043.
Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75.
Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Suosittelen lopettamaan mahdollisimman nopeasti minkä tahansa verkkojulkaisemisen, jossa käytetään hyväksi Disney-yhtiöiden omistamia tai mahdollisesti omistamia sisältöjä ja tuotemerkkejä ilman täsmällistä lupaa. Yhtiö on tunnettu erittäin aggressiivisesta oikeuksiensa puolustamisesta, eikä Suomen kaltainen pieni maa ole Disneyn näkökulmasta liian pieni.
Myös Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta tällainen toiminta on kiistatta laitonta ilman lupaa. Monet Disneyn hyödyntämät tarinat ovat vapaata kansanperinnettä, mutta ratkaisevaa on, mikä on se teksti, jota luetaan ääneen. Jos lukee vanhaa kansantarinaa, se on sallittua, mutta jos lukee versiota, jonka Disney-yhtiö on julkaissut, on kyseessä mitä todennäköisimmin suojattu tekstin versio…
Enligt Viola-databasen har ingen tonsättare gjort en visa med orden av Topelius' "Vintergatan" (Och nu är lampan släckt och nu är natten tyst och klar).
Kunde det vara, att mormor och morfar sjöng "Vintergatan", en vals med melodi av Jules Sylvain (Axel Stig Hansson) och text av Sven-Olof Sandberg från 1927? https://sv.wikipedia.org/wiki/Vintergatan_%28vals%29
Texten börjar så här: "Stjärnorna glimma i midvinternatt och som en sagornas silverne skatt snön blänker vit över skogar och fjärd
i en trollbunden, sovande värld." Hela texten finns här: http://archive.is/YcFS9#selection-791.0-803.32
Heikki Poroila
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat…
