Samsung E-65 -lukulaitteen mukana tulee käyttöopas sähköisessä muodossa. Lukulaitteiden mukana ei kuitenkaan yleensä tule suomenkielisiä käyttöohjeita, ja tämä koskee ilmeisesti myös Samsung E-65 -laitetta. Turun kaupunginkirjasto tarjoaa suomenkieliset käyttöohjeet lainattaviin e-kirjojen lukulaitteisiin, mutta ohjeet on käännetty itse, eikä E-65 valitettavasti kuulu kokoelmaamme. Vaikuttaa siltä, ettei kyseistä lukulaitetta ole lainattavana muissakaan Suomen yleisissä kirjastoissa. Näin ollen ainoa keino suomenkielisten käyttöohjeiden saamiseksi taitaa olla niiden kääntäminen tai kirjoittaminen itse.
Useat kirjastot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden kaukolainoihin (ruotsiksi fjärrlån), joissa asiakkaan haluama kirja tai sen kopioita tilataan toisesta kirjastosta, joka saattaa sijaita jopa toisessa valtiossa. Kannattanee olla yhteydessä omaan lähikirjastoon Ruotsissa ja tiedustella tarkemmin, millaisia kaukolainakäytäntöjä siellä on.
Tapanilan kirjaston remontti alkaa 16.4.2012, kun taas Puistolan kirjaston avajaiset ovat vasta 24.4.2012. Siksi varauksia ei voi oikein toimittaa Puistolan kirjastoon. Sen sijaan Tapanilan hakematta jääneet varaukset toimitetaan remontin alkaessa Malmin kirjastoon, josta ne voi noutaa. Jos varaus ei ole vielä saapunut kirjastoon, sen noutopaikan voi itse vaihtaa HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi.
Helmet-sivuston nykyinen uutuusluettelo päivittyy jatkuvasti ja uutuudet säilyvät luettelossa kaksi viikkoa. Uutuudet on nykyään ryhmitelty entistä useampaan ryhmään.
Linkki uutuusluetteloon löytyy, kun siirtyy Helmetin etusivulla alaspäin. Uutuudet-otsikon alla on linkki Lisää uutuuksia, jonka kautta ryhmitellyt luettelot löytyvät:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Tietokanta Melindan (,jonka kautta toistaiseksi löytyy pääasiassa yliopistokirjastojen aineistoa: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…) ja lehtiartikkelitietokanta Arton (https://finna.fi jonkin verran kalannahkaan liittyvää kirjallisuutta. Hyviä hakusanoja ovat ?-merkillä katkaistut hakusanat Kala? Nahka?, ja hakusnojen väliin and-operattori.
Kannattanee kuitenkin käyttää valmista Kalannahka-tietopankkia, johon on koottu suuri määrä aiheeseen liittyviä kirjallisuus-, lehtiartikkeli- ja nettilähteitä. Sivuston on koonnut Poukama-hanke:
http://www.poukama.eu/web/wp-content/uploads/2012/03/Kalannahka-tietopa…
Ainakin yksi nimenomaan mateen nahkaan liittyvä, Tee-nimisessä lehdessä oleva,…
Ulkomaalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa suomen kielen alkeis- ja peruskursseissa on nykyään valinnanvaraa.
Suomen kielen lisäksi tarjolla on mahdollisuus opiskella englannin kielellä.
Seuraavassa joitain suosituksia, joissa opetuskielenä on englanti.
-Leney, Terttu: Complete Finnish, Hodder Education, 2010. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi cd-äänilevyä. Se kuluu Teach yourself-sarjaan.
-Abondolo, Daniel: Colloquial Finnish: the complete course for beginners, Routledge, 2007. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi CD-äänilevyä. Se kuuluu The Colloquial series-sarjaan.
-Leney, Terttu: Finn tal : yksi, kaksi, kolme..yks, kaks, kolme : part one of a multimedia Finnish language course,
Finn-Guild, Kansanvalistusseura, 2001…
Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/…
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Kollegani listasivat joukon laadukkaita kirjasarjoja ja kirjailijoita, jotka ovat helppolukuisia. Alla myös linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjojen tietoihin.
- Banaani-sarja (Punainen, Sininen, Vihreä ja Keltainen eri ikäisille)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%20banaani%20helppolukuiset…
- Keltanokka-sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeltanokka__Ff%3Afacetcolle…
- Dav Pilkey, Kapteeni Kalsari –sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skapteeni%20kalsari__Ff%3Afa…
- Timo Parvela
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela__Ff%3Afacetf…
- Siri Kolu
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiri%20kolu__Ff%3Afacetlang…
- Salla Simukka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search…
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voitte jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voitte toki myös kysyä lähikirjastonne henkilökunnalta, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamanne kirjat.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Osalla kirjastojen skannereista pystyy skannaamaan negatiiveja. Valitettavasti kirjastoista ei ole ilmeisesti olemassa selkeää listausta, mutta Helsingissä negatiivien skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä.
Jos haluat tiedustella jonkin muun kirjaston skannausmahdollisuuksia, kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta tai katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi, onko jonkin kirjaston tietokoneen yhteydessä diaskanneria, sillä negatiivien skannaaminen onnistuu sillä. Edellä mainitussa osoitteessa voit varata tietokoneen etukäteen, jotta siinä on tarvittava skanneri.
Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Etsimäsi runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Tritonus (1976) ja se alkaa rivillä Kun sitten hypättyäni... Runon voi lukea myös muun muassa Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen runotar 2 (toim. Hannu Kankaanpää et al., 1990).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähde:
Saaritsa Pentti: Tritonus (1976)
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan…
Rauli Badding Somerjoen esittämän ja levyttämän Tähdenlento-kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Lauri Jauhiainen.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuten wikipedia-artikkelikin mainitsee, viittaa edesmenneen kitaristin Pekka "Albert" Järvisen taiteilijanimi bluesmuusikko Albert Kingiin. Järvinen ihaili Kingin kitarasoundia ja soittotyyliä. John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan kirjoittaman elämäkerran mukaan usein Järvisen kanssa samoissa piireissä pyörinyt Edward Wesala keksi ajatuksen ensimmäisenä: "Suomen Albert King, Pekka 'Albert' Järvinen!". Aluksi juttuun suhtauduttiin lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen alkoi Järvinen käyttää nimeä eri jamikokoonpanoissaan. Viimeistään vuonna 1974 taiteilijanimi jäi pysyvään käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_J%C3%A4rvinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_King
Albert Järvinen / John Fagerholm, Jaakko…
