Uusin Karvis-pokkari on jo ilmestynyt. Jos omaan kirjastoosi on nämä pokkarit yleensä hankittu, voit varmaan hyvin pian (ellei jo nyt) lukea sen kirjastossasi.
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Tarkoitat varmaankin Hackmanin sukua. Kirja on Pirjo Tuomisen Myrttiseppeleet. Siinä kerrotaan Hackmanin kauppasuvun vaiheista ja Saimaan kanavan rakentamisesta. Kirjaa edeltää Arvoisa rouva Marie, joka sijoittuu Viipuriin.
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-…
Varattu aineisto lähtee Espoon kirjastoista joka arkiaamu Espoon lajittelukeskukseen. Sieltä kaupungeittain lajiteltu aineisto lähtee muiden kaupunkien lajittelukeskuksiin. Helsingissä lajittelu tapahtuu Pasilan kirjastossa.
Aikaa aineiston siirtämiseen kaupungista toiseen menee 3-5 arkipäivää.
Joskus voi toki käydä niin, että matka kestää normaalia kauemmin; mennyt vahigossa väärään kirjastoon tms. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon, joka lähtee selvittelemään missä aineisto viipyy.
Ei ole. Kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti ja tiettyjen kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. On mahdollista saada julkaisut Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto julkaisuista leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin.
Pienkustantajien uutuuksia -palstalla voi myös ilmoittaa uusista julkaisuistaan. Kuntien kirjastojen yhteystiedot saa halutessaan excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Valkealalaisen käsityöperinteen tallentaminen-teos koostuu 22 erillisestä alueittain kootusta kansiosta. Kansiot löytyvät Kouvolassa ainoastaan Valkealan kirjaston kotiseutuaineistohyllystä. Kansiot ovat luettavissa vain kirjastossa, niitä ei voi lainata kotiin.
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
Kiitos palautteesta! Asiasta on nyt ilmoitettu palveluntoimittajalle. Kun lehtiä päivitettiin takautuvasti saataville, se on saattanut aiheuttaa ongelmia uusien numeroiden kanssa. Toivottavasti saamme Knitscenen ja Knitwearin uusimmat numerot taas pian luettaviksi!
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten tämä on puhtaasti maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Jos haluat varmempaa tietoa asiasta, suosittelisin kääntymään laintulkinnan asiantuntijoiden tai tupakkalakia koskevissa asioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön (http://stm.fi) puoleen. Tätä ei siis pidä ottaa minään pätevänä laintulkintana.
Tupakkalaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549. Sen määritelmän mukaan tupakkatuotteella tarkoitetaan ”kulutukseen sopivaa, tupakasta (nicotiana) kokonaan tai osittain koostuvaa tuotetta” (2 §). Sillä perusteella siis tupakkalain tupakkatuotetta koskevat säädökset näyttäisivät koskevan myös vesipiippua,…
Laulun ruotsinnos on julkaistu Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa "Kanse en visa" (Schildt 1989). Nuotti löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1288681~S9*fin)
Heikki Poroila
Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n lehden Kirjallisuusterapia toimituksen osoite on Kaarnapolku 3 C 30 04440 Järvenpää. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa ja on jäsenille ilmainen. Yhdistys järjestää kursseja eri puolilla Suomea. Tampereella järjestetään 2000-2001 kaksivuotinen kirjallisuusterapiakoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Siitä ja muista kursseista saa tietoja Kirjallisuusterapia-lehdestä, joka on tilattu mm. Tampereen kaupunginkirjastoon.
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä…
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit…
