Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja…
Ehkä kyseessä on ollut jokin hetkellinen häiriö, sillä kokeilin nyt itse tehdä varausta ja se toimi moitteettomasti. Voisit yrittää tehdä varauksen nyt uudelleen osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/record=b2047474~S9*fin.
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://finna.fihttp://kvk.ubka.uni-…
Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
Teoksessa Statue of Fire : the collected early poetry of Aila Meriluoto (1993) on englanninnettuja Aila Meriluodon runoja kokoelmista Lasimaalaus ja Sairas tyttö tanssii. Lasimaalaus-kokoelmasta on käännetty 22 runoa, näiden joukossa on myös teoksen nimiruno. Runot ovat suomentaneet Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Käytettävissä olevien tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Statue of Fire -teosta ei löydy nykyisen kotimaanne kirjastoista. Kannattaa etsiskellä teosta antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Ihan kirjan nimellä googlettamallakin näyttää löytyvän joitakin nettikirjakauppoja, joista kirjan saattaisi saada tilattua.
Kari Rydmanin Tule kanssani alttarille -kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kahdesta eri teoksesta. Kappale löytyy teoksesta Suuri Toivelaulukirja 19, joka on useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmissa. Lisäksi Turun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy Rydmanin Niin kaunis on maa -nuottikokoelma. Löydät teokset kirjoittamalla Vaski-kirjastojen hakukenttään (https://vaski.finna.fi) Tule kanssani alttarille ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotit.
Suuri Toivelaulukirja 19 löytyy useiden verkkokauppojen valikoimista, esimerkiksi osoitteesta https://www.booky.fi/tuote/kari_virpi/suuri_toivelaulukirja_19/97895246….
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www.…
Donitsi on lainasana englannin kielen sanoista "doughnut" ja "donut". Sana on tullut englannin kieleen 1800-luvulla ja vakiintunut tarkoittamaan nykyisenkaltaista donitsia 1900-luvun alussa. Suomessa donitsi-sanaa on käytetty vanhoissa sanomalehti-ilmoituksissa jo vuonna 1913. Löysin Rauman lehdestä (20.12.1913) mainoksen, jossa Rauman Osuuskaupan leipomo mainostaa "Kahvileipää, joista uutuuksina mainittakoon Tösselinkakkuja, Pormestarinkiekuja, Marspullia, Herkkuhuulia, Norjanpituksia, Haikaranpesiä, Donitsia, jne.":
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1284201?term=Doni…
1930-luvulla sanaa esiintyy jo paljon eli se on siinä vaiheessa jo vakiintunut yleisessä kielenkäytössä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query…
Hevosaiheista aineistoa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta mm. luokista 67.41 (hevosten hoito) ja 79.15 (hevosurheilu ja ratsastus).
Mikäli haluat nettisivujen osoitteita käy katsomassa linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp. Hakusanalla "hevoset" löytyy 6 linkkiä.
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
Etsin lehteä kotimaisista ja pohjoismaisista tietokannoista, mutta niistä lehteä ei löytynyt. British Libraryn kokoelmista se löytyi.
Kaukolainapalvelun kautta voi tilata mm. lehtiartikkeleita. Tietoa kaukopalvelumaksuista ja tilauslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vuosittain ilmestyvää ylioppilasmatrikkelia, Spes patriae, vuodesta 1958 alkaen. Vanhimmat matrikkelit ovat vain pääkirjaston Pasilan varastossa käsikirjastossa, eli ei lainattavissa. Uusimpia löytyy Pasilan lisäksi Kallion ja Rikhardinkadun kirjastojen käsikirjastoista. Vuoden 2006 Spes patriae on myös näissä kolmessa kirjastossa, eli on luettavissa paikan päällä.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
