Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut…
Pergamoidi tai pegamoidi on nitroselluloosalla käsiteltyä kangasta, joka muistuttaa nahkaa, eli se on eräänlaista tekonahkaa. (Lähde)
Finna.fi palvelussa löytyy kuvia erilaisista esineistä, joissa sitä on käytetty, kun kirjoittaa hakuun pegamoidi tai pergamoidi.
Hei
En löytänyt fyysistä kauppaa, mutta löysin kaksi täysin suomalaista verkkokauppaa.
https://www.sateenkaarikauppa.fi/category/19/binderit
https://ompelimoharakanpesa.wordpress.com/binder/
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu…
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Veden olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan ihminen voi kellua. Usein vaarana on hypotermia tai aallokko, ei niinkään ihmisen kyky kellua. Vedessä, joka on 20 celciusta tai lämpimämpää, ihminen voi kellua jopa tunteja. Ideaaliolosuhteissakin ihminen väsyy lopulta, erityisesti jos ei ole kovin hyvä kellumaan tai kehossa on vähän rasvaa ja joutuu korjaamaan kellunta-asentoa. Näin ollen vastaus riippuu hyvin paljon vedestä ja ihmisestä, joten tyhjentävää vastausta en onnistunut löytämään. Kellumista voi helpottaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa.Monien uimakoulujen tai veneilyseurojen verkkosivuilla on artikkeleita kellumisesta ja vedessä selviytymisestä.Voit vilkaista esimerkiksi näitä artikkeleita: Nainen kelluu vedessä miestä…
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, …
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
Hakusanalla Downin oireyhtymä löytyy pääkaupunkiseudulta 4 videota: Janin kaksi äitiä, Mari menee kouluun, Ensitieto - lapseni on kehitysvammainen sekä Shokki -minun lapseni on kehitysvammainen.
Lassi Sinkkosesta löytyy Lapin maakuntakirjastosta esim. seuraavista teoksista: Koskela, Lasse:
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita (1980)
Suomalaisia nykykirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Kirjallisuus Suomessa (1974)
Suomen kirjailijat 1945-1980
Näistä löytyy myös luettelo hänen teoksistaa sekä viimeksimainitusta kirjasta useita viitteitä kirjallisuusarvosteluihin ym.
Voit hakea kohdehenkilöä aineistotietokannasta asiasanalla muodossa: sinkkonen, lasse.
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston vuokraamista kokoustiloista löytyvät Kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h157/doc671.html
Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy useitakin vastauksia Anni Polvaa koskeviin kysymyksiin. Löydät ne osoitteesta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp kirjoittamalla Etsi arkistosta -kohtaan Anni Polva. Polvan kuolemasta kerrotaan mm. sivulla http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri/arkisto.shtml?2003/07/178050 .
Kysymäsi teoksen Murto, T. G.: "Lappeen pitäjän historia vuodesta 1784 nykypäiviin" voi varmasti kaukolainata Kuopiosta lähimmän kaupunginkirjaston toimipisteen kautta. Se on saatavana myös Helsingistä Museoviraston kirjastosta ja Opiskelijakirjastosta, jotka kummatkin ovat kaikille käyttäjille avoimia kirjastoja. Lainaus tapahtuu Helka-kirjastokortilla, jonka saa ensimmäisen käynnin yhteydessä esittämällä henkilökorttinsa.
Museoviraston kirjaston kotisivut: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Opiskelijakirjaston kotisivut: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa, joka on myös kaikille avoin kirjasto, on runsaasti historiallista kirjallisuutta ja erityisesti sukututkijan avuksi sopivaa aineistoa:…
Leena Krohnia koskevaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Krohn+Leena
Leena Krohn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Sotilasmusiikkia koskevaa kirjallisuutta kannattaa tiedustella Kansalliskirjaston musiikkiosastolta, ks. http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/kokoelmaluettelo.htm.
Puolustusvoimien uudelta sotilasmusiikkisivustolta, www.mil.fi/sotilasmusiikki,löytyy yhteystiedot suomalaisiin asiantuntijoihin. Suomen sukututkimusseuran kirjastossa, www.genealogia.fi, saattaa löytyä tietoa 1600 -luvun ruotsalaisesta sotaväestä.
Ruotsinmaalaisista lähteistä kirjallisuutta voi tiedustella esim. sähköpostitse, mutta usein sivustoilla on olemassa myös kirjallisuuden sähköinen hakupalvelu.
Hyviä lähteitä ovat:
- Krigsarkivet, www.ra.se/kra/
- Statens musikbibliotek,www.muslib.se/
- Militärmusiksamfundet, www.militarmusiksamfundet.com sekä…
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
