Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta…
Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Barbie -nuken tiukasti kontroloiduitu aikuisvartalon kauneusihanne syntyi 1950-luvun Amerikassa. Marketta Franckin (1996) kirjoittamassa "Isoäitini Barbien atelier, eli, Kauneuden naamio -kirjassa selvitetään Barbie-ilmiötä yleensä ja käsityksiä naisvartalon kauneusihanteista. "Nuori ruumis" -kirjassa (2001) käsitellään puolestaan ruumiillisuuteen ja nuoruuteen liittyviä kysmyksiä. "Täydellinen minä"- (2007) ja tänä vuonna ilmestyneessä Lihaan leikattu kauneus -kirjoissa selvitetään nykyisiä ulkonäkö- ja kauneusihanteita. Kirjojen saatavuuden Lukki-kirjastoissa voit tarkistaa osoitteesta http://www.lohja.fi/kirjasto/. Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita löydät helposti vain kirjastoissa käytössä olevasta…
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Varsinaista karttaa reitistä ei ole. Voi käyttää Sallan osoite- ja virkistyskarttaa (1:100 000). Suunnitteilla opastuskartta maastoon ensi kesänä. Reittejä voi tutkia myös karttakeskuksen julkaisemista ulkoilukartoista ( esim. Salla-Savukoski 1:100000)
Lisäksi kannattaa käydä Lapajärven museon sivuilla http://www.lapajarvi.fi/museo/.
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja…
Sellon kirjastosta Espoosta löytyy teos Sweig, Julia: Cuba : What everyone needs to know (New York : Oxford Univeristy Press, 2009) Kirja on jaettu ajallisesti kolmeen osaan eli aikaan ennen vuotta 1959, kylmän sodan aikaan 1959-1991 ja kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1991-2006. Kirjassa painopiste on Yhdysvaltain ja Kuuban välisissä suhteissa. Katso saatavuustiedot Helmetistä, pääkaupunkiseudun yhteisestä luettelotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomeksi vastaavaa teosta ei näyttäisi löytyvän. Suomeksi löytyvät ainakin Raento, Pauliina: Kuuba : maa, kansa, yhteiskunta (Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2011) sekä Halinen, Antti: Kuubalainen Kuuba (Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2007) Ensin mainittu selvittää…
Energiamittarin kuten myös muut lainattavat esineet saa lainaan ainoastaan käymällä kyseisessä kirjastossa paikan päällä.
Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon mistä ne on aikanaan lainannut.
Myös muissa Helmet-kirjastoissa on lainattavia energiamittareita, käytä hakusanaa "energiamittari".
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Kirja
SIISKONEN, HARRI
MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000,
sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua.
Kirja
TURUNEN, SEPPO
TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985,
sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta.
ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta:
Hildén, Olavi.
Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä.
Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35
Jos haluat…
Pankkimaailmassa on ollut tyypillistä, että naiset ovat olleet kirjureina,kassanhoitajina, kirjanpitäjinä ja konttoristeina, myöhemmin pankki- ja vakuutusvirkailijoina. Johtoporras on koostunut lähes yksinomaan miehistä. Osuupankissa oli 1920-luvulta lähtien naisia yli puolet ja 1950-luvulta alkaen jo yli 90 %.Osuuskassojen henkilökuntaa on koulutettu 1950- luvulta lähtien. Miesten koulutus kesti kuusi viikkoa ja naisten kolme.
Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen naisjohtaja oli Liisi Kivioja Kalajoen konttorissa vuosina 1918-1925. Vuonna 1945 KOP:n valtakunnallisessa esimieskokouksessa kahdestasadasta osallistujasta seitsemän oli naisia.
Tuon ajan pankkineidistä kertovaa kirjaa en valitettavasti löytänyt. Pasilan kirjavarastossa löytyy…
Sukututkimussivuston Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en kautta löytyy Rosèn-nimisiä henkilöitä eri puolelta Eurooppaa: esim. Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Ruotsissa tämän nimisiä henkilöitä on yli 7300.
Samoin Pohjois-Amerikan puolella on sukunimeä Rosén käytössä.
Helsingin kirjastot ovat viime viikolla tilanneet teosta 221 kappaletta. Vantaan ja Espoon tilaukset eivät vielä näy hankintaohjelmassa. Kirjastot saattavat myös tilata lisää kappaleita varausjonon vielä kasvaessa. Kirjojen saapumista lainattaviksi ei pysty tarkkaan arvioimaan. Aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon siitä kun teos on ilmestynyt. Yleensä kysytyimmät teokset käsitellään muita nopeammin.
Valitettavasti jouduimme budjettisyistä karsimaan täksi vuodeksi tilattavien lehtien määrää ja Teknikens Värld valikoitui yhdeksi karsittavista mm. vähäisen kysyntänsä vuoksi ja siksi että vastaavantyyppisiä lehtiä oli muitakin. Ensi vuoden tilauksiin voi kuitenkin yhä vaikuttaa, eli jos useampi asiakas toivoo samaa lehteä jälleen tilattavaksi, otamme toiveet huomioon. Asiakkaiden kuulemiseen on tähdätty myös kevään kuluessa järjestetyllä lukuseurannalla, jotta saamme ajantasaista tietoa siitä, mitä lehtiä luetaan ja mitä ei. Toiveita voi esittää joko kirjastossa asioidessaan tai sähköisesti. http://www.lastukirjastot.fi/hankintaehdotuslomake
Laaja hakutulos saadaan haulla: ääniraita svenska. Tätä voi sitten Helmetin tarkennetussa haussa rajata dvd ja bd-levyihin, elokuviin, aikuisten tai lasten kokoelmaan. Haulla programserier tai tv-serier saadaan esimerkiksi rikoselokuvia, jotka perustuvat Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön rikoskirjoihin (K16), Silta -sarja (K16) ja Solsidan - onnea onkimassa –sarja.
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Vantaan kaupungin yleisneuvonnasta puh. 8392 2133 kerrottiin, että vuosikertomusta ei ole tehty vuonna 1999. Viimeisin on vuodelta 1996. Lisäinformaatiota asiasta ja Vantaan kaupungin toiminnasta voi kysyä kaupungin rahatoimistosta, Asematie 2 puh. 83922013.
