Ette kerro tarkemmin, millaista leirityötä opinnäytteenne käsittelee. Onhan olemassa ainakin järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakuntien leirejä, leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille. Aineistotietokanta Plussasta haettaessa kannattanee käyttää ainakin asiasanaa nuorisotyö. Näiden teosten joukosta löytynee tietoa myös leirityöstä. Uusimmasta päästä kannattanee katsoa esim. teoksia Kati Niemelän Hyvä rippikoulu (2002), Pertti Kauppisen Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999) ja Kartalla - rippikoulutyön käsikirja (1998). Nuorisotyön historiaa löytyy käyttämällä asiasanoja nuorisotyö ja historia ja tietoa seurakuntien nuorisotyöstä sanoilla kirkon nuorisotyö. Järjestöjen leirityöstä saa tietoa ehkä parhaiten järjestöjen kotisivuilta…
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin…
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
Ferdinand von Wrightin Sikoja ja harakoita-maalaus (1875) on Ateneumin taidemuseossa http://www.ateneum.fi/
Kuva taulusta löytyy mm. kirjasta Von Wright: taiteilijaveljekset (2000) s. 136.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan on kerätty lehtileikkeitä Lemin ruokataloudesta eli lähinnä juuri särästä. Kirjaston aineistorekisteristä löytyy lisää artikkeliviitteitä.
Kirjallisuudessa löytyy Lemi-aiheisista kirjoista jotain taustatietoja, esim. ruokatalouteen ja lampaidenhoitoon liittyen.
Kyllä, Tiina Kallionpään Lady day -jännitysromaaniin littyy levy, jolla hän esittää kirjassa mainittuja jazzlauluja. Levy on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Se on tällä hetkellä vasta kirjastojen tilattavissa, joten ainakin muutama viikko mennee ennen kuin sen voi lainata. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
www.helmet.fi
Talvisodasta kirjoittaneita ulkomaalaisia on tutkittu teoksessa
Julkunen, Martti
Talvisodan kuva : ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset Suomesta 1939-40. - Weilin+Göös, 1975.
Sen tietojen perusteella löysin unkarilaisista vain István Ráczin teoksen
Olin Suomessa 1940 : unkarilaisen sanomalehtimiehen näkemyksiä. - Karisto, 1941.
Kirjan unkarilaista alkuteosta en tiedä, koska suomennos on tehty saksankielisestä käsikirjoituksesta. Kansalliskirjastossamme on sodan ajalta joitakin Ráczin Suomi-aiheisia unkarinkielisiä kirjoja
Ilyenek a finnek (Sellaisia ovat suomalaiset). - 1944
ja
Karjalában harcoltam (Taistelin Karjalassa). - 1943
mutta en tiedä, käsittelevätkö ne talvisotaa.
István Rácz (1908-1998) vaikutti myöhemmin Suomessa…
Etsimääsi teosta Ronnie Lessem: Management development through cultural diversity ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista. Ainoastaan kirjan luettelointitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa.Tarkistin kirjan saatavuuden myös muista Suomen yleisistä kirjastosta sekä yliopistokirjastoista. Tarkistuksen voi tehdä mm. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Näyttää siltä, että kirjaa ei ole enää saatavissa Suomesta. Sen sijaan se löytyy sähköisessä muodossa Google Book Search-hakemistosta. Suora osoite Googlen kirjahakuun on http://books.google.com/bkshp?hl=en&tab=wp
tai http://www.google.com ja sivun ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta 'moore' ja sieltä 'books'. Voit hakea samanaiheisia kirjoja Googlen kirjahausta mm. hakusanoilla…
Anat Berkolta on ilmestynyt teos The path to paradise: the inner world of suicide bombers and their dispatchers. Kyseinen teos löytyy ainoastaan Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta e-kirjana englanniksi. Kirjakaupoissa teos on saatavilla englanniksi.
Teosta ei ainakaan nykyisten tietojen mukaan ole suomennettu. Suomen kansalliskirjaston tietokannasta Fennicasta ja yleisimmistä suomalaisista kirjakaupoista ei löydy suomenkielistä teosta.
Teos on mainittu nimellä Tiellä paratiisiin Savon sanomien lehtiartikkelissa "Valmiita kuolemaan" 3.3.2008. Artikkelin on kirjoittanut israelilainen toimittaja Semy Kahan. Ilmeisesti artikkeli on suomennettu lehteä varten ja samalla myös kirjan nimi on käännetty suomeksi.
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (…
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu.…
Suomen yleiset kirjastot ovat vuosikymmeniä käyttäneet Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), joka on Deweyn 10-luokitusjärjestelmän kansallinen sovellus. Ainoa poikkeus on Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää hiukan poikkeavaa järjestelmää, joka kyllä sekin pohjautuu Deweyn järjestelmään. En usko, että Suomessa on mitään aikomusta tai tarvettakaan vaihtaa tätä kansallista mallia mihinkään "puhtaaseen" Dewey-luokitukseen. Muutoksen vaatima työmäärä olisi valtava.
Tieteelliset kirjastot käyttävät pääosin UDK-luokitusta, mutta erikoiskirjastoilla on myös omia ratkaisuja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysyjä ei kerro mitään tekniikasta, jolla radio-ohjelma on nauhoitettu, joten kysymykseen on teknisesti vaikea vastata. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että useimmat modernit tallennuslaitteet ovat sellaisia, että tallennuksen siirtäminen jossain yleisessä formaatissa toiseen laitteeseen on aika työlästä.
Olennainen kysymys kuitenkin liittyy siihen, mitä kysyjä tarkoittaa "litteroinnilla". Jos tarkoitetaan ohjelmaa, joka tunnistaa puheen ääni-informaation mukaan ja "kirjoittaa" sen tekstinkäsittelyohjelmaan reaaliaikaisesti, lienee tekniikka vielä suhteellisen alkeellista enkä ainakaan itse tunne tällaisia kuluttajalle suunnattuja ohjelmia (tekstin puheeksi muuttavia lienee paremmin).
Tällainen "sihteerin korvaaja" olisi varmasti…
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita…
