Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
HIM- yhtyeestä löytyy esim seuraavia lehtiartikkeleita:
Soundi 1997 : 11, s. 70-71 (HIM: me ollaan parempia kuin Marilyn Manson)
Soundi 1998 : 1-2
Soundi 2000 : 1-2
Suosikki 1998 : 12
Rumba 1997 : 21, s. 9 (HIM: oot sä tuulen viemää)
Rytmi 1998 : 3, s. 20-24 (Metallista kultaa-Hiili Hiilesmaa, sis. Ville Valon haastattelun)
Helsingin Sanomat 24.1.2000 (HIM pelaa markkinoiden ehdoilla ja välttää ikäviä yllätyksiä)
Helsingin Sanomat 19.1.2000 Kulttuuri (HIM-yhtyeen Join me -single nousi Saksassa lista…)
Helsingin Sanomat 27.1.2000 Kulttuuri Lyhyesti ( HIM-yhtyeen levy ei soi Saksan tietokoneissa)
Makupalat -linkkikirjastoon on koottu kaikkea mahdollista lastenkirjoista, -kirjoittajista ja kirjoittamisesta: kirjailijan työ ja kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/1746/hae?category=114628&sort=title&order…, lastenkirjallisuus, https://www.makupalat.fi/fi/k/43/hae?category=114629&sort=title&order=a…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, josta
varmaankin on teille hyötyä :
Tucker, Nicholas The child and the book--a psychological and literary exploration. Cambridge University Press, Cambridge, 1991, Repr., ix, 259 s., nid.
Hyvä lähtökohta kuntien ympäristövalvontaa käsittelevän aineiston haravoimiseen on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi/ Hakuprofiilina voit käyttää seuraavia termejä ja niiden yhdistelmiä: ympäristöpolitiikka, kunnat, paikallishallinto, ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka, päästöt, ilmansuojelu, rikkidioksidi ja Helsinki.
Lisäksi kannattaa kokeilla ainakin seuraavia: Helsingin yliopiston kirjaston Helka -kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/
Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelun tietokannat
http://www.vyh.fi/palvelut/kirjasto/sykehaku.htm
Huomaa että hakulomakkeella on valittavissa seuraavat tietokannat: KIRJAT
SYKEn kirjaston…
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Pelisivusto https://boardgamegeek.com/ sivuilta löytyy lyhyt englanninkielinen ohjeistus tähän korttipeliin:
https://boardgamegeek.com/boardgame/4310/sting
Suomenkielisiä ohjeita ei löytynyt kirjaston kirjoista eikä muistakaan lähteistä. Englanninkielisellä sivulla kerrotaan Stingin olevan muunnelma Rommipelistä. Korttipeli.fi-sivuilla on Rommipelin säännöt, jotka löytyvät myös ainakin Mikko Saaren kirjoittamasta 150 korttipeliä -kirjasta. Kirja on myös Kaski-kirjastojen kokoelmissa:
https://www.korttipeliopas.fi/rommi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&…
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,…
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.
Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).
wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja…
Kyllä se valitettavasti ihan totta on, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy Sueden videoita. Se johtuu todennäköisesti siitä, etteivät tuottajat liene niitä meille edes tarjonneet. Käytettävissäni olevista tietokannoista en pysty tarkastamaan, onko niitä ylipäänsä myytävänäkään, mutta ehkä ei, sillä niitä ei Manda-tietokannan mukaan ole Suomen muissakaan maakuntakirjastoissa. Mutta mikäli niitä jatkossa hankittavaksemme tarjotaan, pyrimme pitämään toiveesi mielessä.
Sekä tietoa että kuvia puukirkoista löytyy mm. seuraavista teoksista:
*Suomalainen puukirkko, Suomen rakennustaiteen museo, 1989.
*Suomen kirkot Osa: 21, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot, Museovirasto, 1998. Sekä muut Suomen kirkot -teossarjan osat.
*Ahrens: Pohjois-Euroopan varhaiset puukirkot, Museovirasto, 1983.
*Santakari: Kansanrakentajien puukirkot, Otava 1977. (myös ruotsinkielinen teksti)
*Kauniit kirkkomme, Espoo, CompOpus, 1999 Aineistolaji: CDROM
Lisää kirjoja aiheesta löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla PUUKIRKOT tai KIRKKORAKENNUKSET.
Kotimaisten lehtien Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy muutamia viitteitä, esim.:
*Tompuri, Vesa: Suomalaisten ylpeydet :…
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin…
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Kirjaston maksuja voi maksaa myös osamaksulla, jos kaikkea ei pysty heti maksamaan. Suosittelen, että menet lähikirjastoosi neuvottelemaan. Varmasti sinun tilanteeseesi löytyy ratkaisu helposti ja nopeasti.
Kirjastosta löytyy julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta (kolme aikasarjaa 1961-1980, 1961-1990, 1971-200). Tilastoja löytyy mm.lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta, tuulesta, sateesta. Katselin läpi havaintoasemat, Keminmaalta ei ihan löytynyt mutta ympäröivistä kunnista kylläkin.
Kirjastoon on tilattu myös Ilmatieteen laitoksen julkaisu Ilmastokatsaus, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä havaintoasemia mukana huomattavasti vähemmän.
Lisäksi kirjastosta löytyy myös Hydrologinen vuosikirja, viimeisin kattaa vuodet 2001-2005.
