Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Paiju-nimeä on annettu tämän vuosituhannen puolella miehelle alle kymmenen kertaa ja naiselle alle kuusitoista kertaa. Tarkkaa määrää ei ole saatavissa, sillä nimipalvelu ei näytä harvinaisten nimien tarkkaa lukumäärää yksityisyydensuojan turvaamiseksi.
Yritin etsiä tietoa nimen alkuperästä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY 2004) sekä Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksesta Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2008), mutta kummassakaan ei valitettavasti ollut tietoa nimestä.
Liisa Kajalan toimittaman Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö -…
Kyllä voi. Happamat virvoitusjuomat, vaikkapa Coca-Cola, laskevat syljen pH-arvoa. Kun PH laskee alle 5,5, syntyy happohyökkäys, ja hampaiden kiille alkaa liueta. Tämä taas vaikuttaa hampaiden kulumiseen ja myös reikiintymiseen. Ksylitolin käyttö palauttaa suuhun normaalin PH-tasapainon. Alla linkki Oulun ammattikorkeakoulun blogiin, jossa suuhygienistiopiskelijat järjestivät koululaisille tapahtuman ksylitolin vaikutuksista:
https://blogi.oamk.fi/2019/06/11/nuorten-suut-terveeksi-ksylitoli-suojaa-hampaita/
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/…
Astangajooga eli voimajoogasta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ):
- Birch, Beryl Bender: Power Yoga. Kirjassa on aika paljon tekstiä, mutta myös astanga jooga liikkeitä.
Manda tietokannassa (yleisten kirjastojen yhteisluettelo):
- Miele, Lino: Astanga yoga. Rome : Lio Miele, 2000.
- Lark, Liz: Astanga yoga : connect to the core with power yoga. London.
Netissäkin on sivuja, joissa on liikesarjoja. Katsoin Google -haulla http://www.google.com/advanced_search valitsin kieleksi suomen ja hakusanoiksi astanga jooga asanat. Esim.
- http://aus.50megs.com/jooga/asanat.htm
- http://ameba.lpt.fi/~amaatta/astanga/abc.html
Jättämällä kielirajauksen pois ja käyttämällä englanninkielisiä hakusanoja…
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirja/ pääsee aineistorekisterin kautta myös uusimaan lainoja. Valitse "lainat" ja anna sitten asiakastunnuksesi (= kirjastokortin numero) ja salasanasi ja kirjaudu sisään. Sen jälkeen saat esille lainasi, ja voit uusia ne valitsemalla kohdan "uusinta" ja painamalla sivun alalaidassa olevaa näppäintä "uusi valitut lainat". Mikäli tämäkään ei onnistu, voit ottaa meihin puhelimitse yhteyttä maksulliseen puhelinuusintaan, jonka numero on 0600-02623 , tarkemmat tiedot löytyvät sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1
WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta.…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-…
Englanninkielisen version osalta tilanne on melko hyvä. Musikaalin levytyksen liitteenä on musikaalin koko teksti. Samaten musikaalin nuotinnoksessa (ns. pianopartituurissa) on kaikki laulut ja lisäksi koko libretto, eli tekstiosuus. Nämä ovat Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa (levytys tällä hetkellä paikalla, pianopartituuri lainassa).
Lisäksi kokoelmissamme on varmasti sinua kiinnostava kirja 'Rock opera - the creation of Jesus Christ Superstar from record album to Broadway show and motion picture', tekijänä Ellis Nassour. Siitä löytyy paljon taustatietoa musikaalin vaiheista.
Mutta suomennoksen osalta tilanne on huono. Ilmeisesti vain yksi laulu (I don't know how to love him) on julkaistu suomeksi. Tämä on tilanne…
Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Syyskauden nettiopastuksista ei ole vielä tietoa. Kannattaa palata asiaan elokuussa.
Kannattaa myös seurata kirjaston kotisuvuja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen…
Helsingin kaupungin avoimiin työpaikkoihin voit tutustua Helsinkirekryn sivulta http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Etusivu .
Jos olet koululainen ja etsit TET-paikkaa, sinun kannattaa kysellä lähellä kotia sijaitsevista kaupoista, kirjastoista, firmoista ym., otetaanko niihin TET-oppilaita.
Kiitos kiinnostuksesta keskustakirjastohanketta kohtaan! Keskustakirjaston aukiolotuntien on tarkoitus olla pidemmät kuin mitä kirjastoissa tällä hetkellä. Tärkeinä juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin luultavimmin suljettu, juhlapyhien aattoina taas kirjasto suljetaan aiemmin kuin normaalisti. Tietenkin suunnitteluaikaväli on melko pitkä, kun rakennus avataan vasta 2017, eli moni asia tulee vielä vaikuttamaan siihen, kuinka lopulliset aukioloaikatunnit muotoutuvat.
Toiveita keskustakirjaston sisällöistä ja palveluista, myös aukioloajoista, voi käydä kirjaamassa www.keskustakirjasto.fi – sivuston Unelmien puuhun. Toiveet huomioidaan rakennuksen suunnittelussa.
http://keskustakirjasto.fi/
Soittorasia oli Yleisradion kolmiosainen jännityssarja, joka valmistui 1974. Sen esittiin uudelleen 1970-80-lukujen taitteessa. Sarja on jättänyt muistijäljen kokonaisen sukupolven mieleen. Myös tällä palstalla sarjaa on kaivattu ennenkin. Yleisradio julkaisi sarjan VHS-kasettina, jota aikanaan hankittiin kirjastoihin. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kasettia ei enää ole jäljellä. Se on ilmeisesti kulunut käytössä puhki jo vuosia sitten. Frank -yhteishaun mukaan VHS-kasettia on vielä jäljellä Kajaanin ja Hollolan kirjastoissa.
Tapanilan kirjaston remontti alkaa 16.4.2012, kun taas Puistolan kirjaston avajaiset ovat vasta 24.4.2012. Siksi varauksia ei voi oikein toimittaa Puistolan kirjastoon. Sen sijaan Tapanilan hakematta jääneet varaukset toimitetaan remontin alkaessa Malmin kirjastoon, josta ne voi noutaa. Jos varaus ei ole vielä saapunut kirjastoon, sen noutopaikan voi itse vaihtaa HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi.
Ainakin nettikaupasta www.hattu.fi löytyy 61-numeroisia naisten hattuja, esim. malleista Kesä-Satu, Kukka-Mari ja Pellava-Mari. Koko XL vastaa kokoa 61cm - 62cm.
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,…
Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi v. 1947.
Googlettamalla löytyy verkkokauppojen ja antikvariaattien sivuilta mm. nämä kaksi:
http://kuvat2.huuto.net/5/ba/009322d4b84c412e1052d72ac59ea-orig.jpg
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-…
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
