Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas…
Kyseistä kohtaa en valitettavasti Nalle Puh kirjaa selaillessa löytänyt. Nalle Puhin filosofiasta ja sanonnoista löytyy myös kirjoja esim. seuraavat: Nalle Puhin viisaita lauseita ( WSOY, 2003), Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta ( WSOY, 2000), Roger E. Allen: Nalle Puh ja ongelmanratkaisun taito (WSOY, 1998), Benjamin Hoff: Nalle Puh ja Tao ( WSOY, 1999), John Tyerman Williams: Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2001),Roger E. Allen: Nalle Puh ja menestyksen taito (WSOY, 2004) ja John Tyerman Williams: Nalle Puh ja filosofit (WSOY, 2004)
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Verkkopalvelutiimin mukaan järjestelmän toimittaja on luvannut kyseisen ongelman poistuvan seuraavassa versiopäivityksessä, jonka tarkkaa ajankohtaa emme pysty valitettavasti sanomaan.
Ainakin muusikko Ville Pusa menetti nuoren avovaimonsa, kun heidän yhteinen lapsensa oli vain 1,5 -vuotias.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Pusa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808298185356_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/711531?pusa_ville
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288338843996.html
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita.…
Kappale on alunperin Cole Porterin Can-Can-musikaalista, ja sen alkuperäinen nimi on It's All Right with me. Nuotit, englanninkielisin sanoin ja englanninkielisellä nimellä, löytyvät näistä kirjoista:
- Suuri toivelaulukirja. 21 / toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä
- Suuri musikaalikirja / Toimitus Virpi Kari
Molemmat kirjat ovat monien kirjastojen kokoelmissa.
Kysymäsi kirja voisi olla Outo Hollywood : elokuvahistorian kummallisuuksia. Kirja sisältää erilaisia tarinoita, listoja ja nippelitietoa elokuvista, näyttelijöistä ja ohjaajista. Toinen hieman samantyylinen kirja on Outo lempi : triviakirja elokuvan ystäville.
Lähteet:
Laine, Henrik: Outo Hollywood : elokuvahistorian kummallisuuksia (WSOY, 2007)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1829843~S9*fin
Heiskanen, Outi : Outo lempi : triviakirja elokuvan ystäville (Teos, 2006)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1785089~S9*fin
Kysymykseen on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat sekä laji että paikallinen urheilukulttuuri. Lisäksi seuran tai lajiliiton taloudellinen tilanne tai sponsorointisopimusten ehdot voivat vaikuttaa edustusasujen käyttöön ja kierrätysasteeseen. Esimerkiksi suurten urheilusarjojen joukkuiden käytössä on aina useita vaihtoasuja, jolloin edustusasujen määrä vuositasolla laskettuna nousee jo yksittäisen urheilijan kohdalla melko suureksi.
Yleensä vanhat edustusasut jäävät joko urheilijoiden käyttöön, tai ne myydään keräilijöille tai huutokaupataan hyväntekeväisyyteen.
Hei!
Arto artikkeliviitetietokannasta löytyy joitain vanhoja Kansan tahto –lehden artikkeleiden viitetietoja.
https://finna.fi
Kansan tahto -lehti on myös vielä olemassa ja toimitukselta voisi varmaan tiedustella onko heillä käytössään oma lehtiarkisto ja tietokanta.
http://www.kansantahto.fi/
Pohjolan työ –lehteä ei enää ole, mutta mikrofilmatut lehdet löytyvät mm. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-kokoelmasta.
Asiaa hankaloittaa se, että vaikuttaa siltä kuin näiden kyseisten lehtien numeroita ei olisi systemaattisesti asiasanoitettu tai viety mihinkään yleisesti käytettävään tietokantaan. Arto sisältää lähinnä keskeisimpien julkaisujen tiedot. Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta saattaisi kuitenkin tietää, mistä ongelmaa…
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Ilmeisesti ratkaiseva tekijä on aineen elektronikehien sopiva rakenne. Tiede-lehdessä (2/2010, ss. 14-15) asia on selitetty näin:
"--- NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta. --- Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin enrgiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäävat paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.
Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium,…
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on…
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta löysin kaksi kirjaa aiheesta: Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Matkailun edistämiskeskus, 1997, sekä Hirvonen, Minna: Liikuntaesteisten huomiointi hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Haaga instituutti, 1994.
Kannattaa ottaa yhteys Matkailun edistämiskeskukseen Helsinkiin. Sähköposti: mek@mek.fi tai p. 09-4176911.
Vammaisjärjestöihin kannattaisi myös varmaan ottaa yhteyttä. Lista vammaisjärjestöistä yhteystietoineen löytyy esim. osoitteesta http://www.jyu.fi/~vamtutk/jarjesto.html tai osoitteesta http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/vane/vamjar.htm
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä…
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
