Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Simpsoneiden 7. tuotantokausi dvd:llä on ilmestynyt 28.4.06, ks. linkki http://www.dvdplaza.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5231&I… . Siitä, koska se mahdollisesti ilmestyy kirjastoihin pääkaupunkiseudulla, ei ole vielä tietoa.
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Pääset näille arkistosivuille osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita etsi arkistosta kohtaan Huntington ja hae.
27.3.2006 kirjatussa vastauksessa ilmenee, että sarjan kustantaja WSOY on ilmoittanut, että tällä hetkellä näyttäisi siltä, että huonosta menekistä johtuen WSOY ei jatkaisi suomenkielisen sarjan julkaisemista.
Kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu englanninkielisenäkään, mutta siitä voi lukea otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html
Kyseessä on Toivo Kärjen marssisävellys "Ohi on", äänitetty kahdesti v. 1953, 1960. Kappale löytyy mm.
CD-levyltä Toivo Kärki: Ralleja : laulelmien Kärki
(WEA 5051011-1228-2-8, julkaistu 2005) ja varmaan lukuisilta muilta kokoelmilta.
Esittäjäksi mainitaan pelkästään "Sotilaskuoro".
Muita esittäjiä, mm. Korsuorkesteri, Helsingin Varuskuntasoittokunta (instrumentaaliversio)
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae, sillä voit hakea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuja vastauksia. Käytössäsi on myös asiasanalistaus, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Voit myös selata vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla (helmet.fi ) olevasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-verkkokirjastoon ja pystyt hakemaan kaikkea, mitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on. Näet sieltä siis kaikki kirjat, elokuvat, levyt, pelit ynnä muut aineistot, joita voit näistä kirjastoista lainata…
Kyseiset Kainuun sanomat löytyvät meiltä sekä mikrofilmeinä että lehtimuodossa sidottuina vuosikertoina. Tietojen tallentaminen niistä ei valitettavasti onnistu missään muodossa, mutta kopioita niistä on mahdollista ottaa.
Mikrofilmihuoneeseen voi varata ajan soittamalla pääkirjaston neuvontaan, puh. 08-6155 2423, tällöin pääsee lukemaan lehtiä silloin kuin haluaa. Ruuhkaa noilla laitteilla ei tosin viime aikoina ole juuri ollut. Sidottujen vuosikertojen lukemiseen ei ajanvarausta tarvitse vaan niitä voi lukea kirjaston aukioloaikoina.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista kaupunginkirjaston musiikkiosastolla ja tallennus tapahtuu DVD-levylle. Asiakas voi varata ajan digitointiin joko musiikkiosastolla käydessään
tai puhelimitse…
Alla olevista kirjoista voisit saada apua työhösi:
- Miksi en lukisi?" : lastenkirjallisuuden käyttö kotona ja päiväkodissa sekä aikuisten suhtautuminen lastenkirjallisuuteen ja lapsille lukemiseen / Teija Auno. (opinnäytetyö, Oulun yliopisto, 1998)
- Sadun avara maailma : sadut varhaiskasvatuksen tukena / Sinikka Ojanen, Irja Lappalainen, Marjatta Kurenniemi. (1980)
- Lue! : miksi ja miten sinun pitäisi lukea lapsellesi / Jenny Miglis Sandvik (2006)
- Reading at home : some useful suggestions for choosing and enjoying books (2005)
Hyviä lähteitä voisivat olla myös Lastenkirjainstituutti ja sen tietokannat:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta ja elokuvaohjaajat Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.
Ensimmäisten juhlien päävieraina olivat Samuel Fuller, Jonathan Demme, Bertrand Tavernier jaJean-Pierre Gorin.
Lähde:
http://www.msfilmfestival.fi/index.php/fi-FI/historia-1986-2012
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy muutamia tietosuojaa käsitteleviä lehtiä:
- Tietosuoja
- Turvallisuus
- Turvallisuus & riskienhallinta
- Macworld
Alla mainittu lehti on hankittu moniin yliopistokirjastoihin:
Computers & security: http://www.journals.elsevier.com/computers-and-security/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyy paljon lastenkirjoja aiheesta, ks. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28palomiehet%20%7C%20p…
Osa kirjoista on paksulehtisiä kirjoja ihan pienille, jos haluat enemmän tietoa aiheesta, niin esimerkiksi Norbert Golluchin Miten toimii palokunta on lapsille kirjoitettu tietokirja.
Jos tarkoitat Kouvolan pääkirjastoa niin meiltä löytyy niteet sekä musiikkiosaston hyllystä että meidän varastosta. Näyttää olevan Valkealaa lukuunottamatta kaikissa Kouvolan kirjastopisteissä hyllyssä ja Valkealaankin sen saa nopeasti tilaamalla.
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli…
Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen…
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Rukoilijasirkoista, joita on useita eri lajeja, löytyy tietoa
useistakin eläinkirjoista: Kodin suuri eläinkirja 8. W+G 1981,
Maailman eläimet: selkärangattomat. T 1989 ja Eläinten maailma 4.
O 1975. Myös näiden eläinten erikoisesta lisääntymisestä (naaras syö
useimmiten koiraan lisääntymisen jälkeen) löytyy tietoa varsinkin
yllä mainitusta Maailman eläimet -sarja kirjasta.
Säkeet Riikka Pulkkisen Rajan sivulla 36 ovat Tomas Tranströmerin runosta Lentolehtinen, joka sisältyy Brita Polttilan suomentamaan kokoelmaan Eläville ja kuolleille (Tammi, 1990).
