Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa kokoelmista poistettavasta aineistosta ei pidetä mitään erillistä kirjaa, joten on mahdotonta sanoa minkälaista materiaalia missäkin kirjastossa kullakin hetkellä on myytävänä. Aineistoa poistetaan säännöllisesti mutta toisaalta poistettua materiaalia myös ostetaan jatkuvasti, joten myytävän aineiston määrä ja sisältö vaihtelevat koko ajan.
Nuottikirjoja poistetaan eniten niistä kirjastoista, joissa on oma erillinen musiikkiosastonsa, Vantaalla Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoissa, joten kannattaa käydä katsomassa suoraan tällaisista kirjastoista, josko niiden myyntikärryssä sattuisi olemaan jotain kiinnostavaa.
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
Ikävä kyllä Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei ole kyseisiä lehtiä kokoelmissaan.
Yleisesti ottaen erikoisalojen julkaisuja on paras tiedustella korkeakoulukirjastoista. Kaikki tiedustelemanne lehdet löytyvät Seinäjoen korkeakoulukirjaston kokoelmista. Tarkemmin sanottuna ne löytyvät erillisestä terveyskirjastosta, eikä niitä valitettavasti pysty lainaamaan sieltäkään, ainoastaan lukemaan paikan päällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto:
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi.iw3
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Toimipisteiden_esi…
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Tietokanta Melindan (,jonka kautta toistaiseksi löytyy pääasiassa yliopistokirjastojen aineistoa: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…) ja lehtiartikkelitietokanta Arton (https://finna.fi jonkin verran kalannahkaan liittyvää kirjallisuutta. Hyviä hakusanoja ovat ?-merkillä katkaistut hakusanat Kala? Nahka?, ja hakusnojen väliin and-operattori.
Kannattanee kuitenkin käyttää valmista Kalannahka-tietopankkia, johon on koottu suuri määrä aiheeseen liittyviä kirjallisuus-, lehtiartikkeli- ja nettilähteitä. Sivuston on koonnut Poukama-hanke:
http://www.poukama.eu/web/wp-content/uploads/2012/03/Kalannahka-tietopa…
Ainakin yksi nimenomaan mateen nahkaan liittyvä, Tee-nimisessä lehdessä oleva,…
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei !
Vantaan kaupunginkirjasto on mukana omalta osaltaan toteuttamassa kaupungin talous- ja velkaohjelmaa, mikä tarkoittaa, että myös kirjaston palveluita arvioidaan uudelleen. Kyseessä on prosessi, jossa koko palveluprofiili tarkistetaan. Työntekijöiden eläköitymisen myötä vapautuvia virkoja täytetään tarpeen mukaan koko kirjastoverkon tasolla. Pointin Avoin kirjasto-kokeilun tarkoitus ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan palvelun parantaminen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja joka päivä aamusta iltaan silloinkin, kun henkilökunnan työaika päättyy. Aukiolo siis laajenee, eikä tässä vaiheessa ole suunnitteilla muutoksia henkilökunnan määrään. Tarkoitus on, että rutiinitöiden muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi tai…
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu.…
Helsingissä on monia tutustumisen arvoisia kirjastoja. Kaupunginkirjaston puolelta yksi ilmeinen on toki Pasilan kirjasto eli pääkirjasto, sillä Pasilassa on laaja kokoelma, paljon erilaisia palveluja Kielikahvilasta Lainaa kirjastonhoitaja -palveluun ja HelMet-kirjavarastosta suomen kielen opiskeluun tarkoitettuun S-Pointiin sekä tutustumisen arvoinen arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin kannalta kiinnostavia ovat myös ainakin Vallilan ja Arabianrannan kirjastot. Vanha pääkirjasto eli Rikhardinkadun kirjasto on tutustumisen arvoinen, jos haluaa nähdä kirjastojen historiallista syvyyttä.
Kaupunginkirjaston ulkopuolelta ehdottomasti kannatettava tutustumiskohde on Helsingin yliopiston remontoitu kirjasto eli entinen Opiskelijakirjasto…
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina…
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät…
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
