Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Hei
Valitettavasti en löytänyt paljoakaan tietoa nimestä.
Telmar-etunimi on hyvin harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Telmar on ollut vain muutamalla vuosien 1900-1939 välillä syntyneellä ihmisellä ja samoin alle kymmenellä 1960-1979 välisenä aikana syntyneellä henkilöllä. Telmar on ollut nimenä sekä miehillä että naisilla.
Kotimaisten kielten tutkumuskeskuksen nimiarkistossa on mittavat kokoelmat etunimiä. Nimistönhuollon neuvontapuhelin vastaa tiedusteluihin numerossa 0295 333 203 (maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kirjaston monista origamikirjoista ei löytynyt seimen ohjetta. Tosin osa kirjoista oli lainassa, eikä kaikkien ohjeita siis saanut tarkistetuksi. Näitä kirjoja ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että sisältöä voisi hakea tietokannan kautta.
Yhdestä lasten kuvakirjasta löytyi seimiorigamin ohje:
- Joonaksen jouluihme / Susan Wojciechowski
Kirjan saa lainaan joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1590939__Sjoonaksen%20joul…
Alla olevissa kirjoista saattaa seimiorigamin ohje löytyä, mutta niitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, eikä asiaa siksi voinut tarkistaa:
- Iijima, Geneva Cobb, Opettavaisia tarinoita taitellen
(http://www.worldcat.org/title/opettavaisia-tarinoita-taitellen/oclc/580…)
-…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyy paljon lastenkirjoja aiheesta, ks. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28palomiehet%20%7C%20p…
Osa kirjoista on paksulehtisiä kirjoja ihan pienille, jos haluat enemmän tietoa aiheesta, niin esimerkiksi Norbert Golluchin Miten toimii palokunta on lapsille kirjoitettu tietokirja.
Tässä listaa yksinäisten ja yksinäisyyttä kokevien naisten tarinoista.
Ibsen, Nukkekoti
Euripides, Medea. Moderni tulkinta Christa Wolf, Medeia.
Flaubert, Madame Bovary
Aho, Juhani Papin rouva. Päähenkilö on lapseton ja henkisesti yksin, vaikka onkin naimisissa.
Vartio, Marja-Leea Hänen olivat linnut
Joenpelto, Eeva Elämän rouva, rouva Glad
Canth, Minna Työmiehen vaimo, Anna-Liisa, Kauppa-Lopo ja Canthin tuontanto yleensä.
Jotuni, Maria Huojuva talo
Rhys, Jean Huomenta keskiyö; Herra MacKenzien jälkeen, Jean Rhys Letters, 1931-1966, Jean Rhysin romaanit käsittelevät päähenkilön juurettomuutta ja sivullisuutta riipaisevasti.
Makine, Andrei Vera
Brontë, Charlotte Kotiopettajattaren romaani. Käsittelee paljon maailmassa yksin olemista.…
Viimein löytyi vastaus.
Goethen runo
PYHÄ MIES JA FAUNI.
Pyhä mies hän arolla vaeltaen
tapas faunin pukinjalkaisen,joka alkoi puhua: »Herra, sun
esirukoustasi pyytäisin,
ma että taivaan iloihin,
myös päästä voisin ja heimoni mun».
Mut pyhä mies hän vastasi noin:
»Sun pyyntösi tuskin täyttää voin,
on halusi melkein toivoton,
sillä pukinjalkahan sinulla on.»
Mies hurja hän huusi kuultuaan tään:
»Mit' on pukinjalkani tehnytkään?
Niin usein jo taivasta kohti ma näin
monen astuvan uljain aasinpäin.»
https://books.google.fi/books?id=nV6JBAAAQBAJ&pg=PA56&dq=fauni&hl=fi&sa…
Teos on ilmestynyt näköispainoksena 2014.
Sitä myyvät mm. Suomalainen kirjakauppa, Booky ja Adlibri. Kirjastosta se löytyy alkuperäisenä varastokappaleena…
Valitettavasti en löytänyt tietoa sanan alkuperästä. Suomalaisesta pikannimikirjastakaan ei löytynyt Ätämö sanaa. Sanan alkuperän voisi tuntea Kotimaisten kielten keskus Kotus ja Someron kaupunginkirjasto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
http://www.kotus.fi/
http://hakemisto.kirjastot.fi/someronkaupunginkirjasto-337e2
Katri Sarmavuoren kirjassa Opi ja ohjaa kirjoittamista esitellään yksi novellikaava, joka on Leila Ahlstedtin kehittämä. Ahlstedtin artikkeli aiheesta löytyy Kosmos-kirjallisuuslehdestä (2008, 3-4, s. 32). Sama kaava löytyy myös esimerkiksi alla olevasta linkistä:
http://puristamo.blogspot.fi/2010/11/kaavanovelli-ohje.html
Toinen kaava (Jukka Parkkisen kehittämä) löytyy Kirjoittajaohjaajan tukipaketista, joka on Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavan läänintaiteilijan Niina Hakalahden ja Hämeenlinnan kirjoittajakoulun opettajan Taija Tuomisen laatima. Se löytyy alla olevasta linkistä. Paketin lähteiden kautta saattaa löytyä lisääkin kaavoja.
http://www.taike.fi/documents/10162/24828/Kirjoittajaopas.pdf
Kirjaa, jossa olisi useita…
Plussa-aineistohaussa voit katsella pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmaa. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin haluamasi kunta ja sen jälkeen tarkennettu haku. Kirjoita asiasana tai luokka-kohtaan: suomi kansanlaulut ja valitse näytä-valikosta: vain cd-levyjä. Haun tulokseksi saat myös laulettua kansanmusiikkia, mutta viitteiden täysistä tiedoista voit tarkistaa onko kyseessä laulu- vai soitinmusiikki. Myös saatavuustiedot on mahdollista tarkistaa.
Tässä muutamia selauksen perusteella poimittuja esittäjiä, jotka esittävät soitinmusiikkia:
Piirpauke, Troka, Salamakannel, Kaustisen purppuripelimannit, Sorokoska, Wilssonin pelimannit, Kangasalan balladipelimannit, Järviseudun viulumestarit, Mulukka, JPP, Järvelän näppärit.…
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www.…
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Seuraavassa kirjailijoita, jotka saattaisivat osua kuvaukseen:
Cecelia Ahern
Jenny Colgan
Catherine Isaac
Sophie Kinsella
Jill Mansell
Mhairi McFarlane
Beth O'Leary
Jill Santopolo
Josie Silver
Lori Nelson Spielman
Toivottavasti edes osa näistä vastaa tarpeeseesi!
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
kaupungin pääkirjastolla on digistudio, missä tuo onnistuu. Digistudioon voi varata ajan, ja maksimissaan neljä tuntia kerrallaan. Vastauksen lopussa on linkki sivulle, mistä varauksen voi tehdä.
Digistudiossa voi muuntaa vhs-kasetit suoraan dvd-levyille, jolloin työ kestää sen kuinka pitkään kasetitkin kestävät. Toinen vaihtoehto on tehdä työ tietokoneella, niin että muuntaa kasetit tiedostomuotoon. Tällöin ne voi tallentaa muistitikulle tai sitten dvd-levyille. Tämä vaihtoehto on hieman hitaampaa työtä, kun tiedostoista muodostuu aika isoja, ja kone pakkaa ja tallentaa ne hieman hitaammin. Suositeltavaa onkin tällöin pätkiä filmit osiin ja siis pienempiin tiedostoihin, mutta joka tapauksessa aikaa kannattaa varata lisäksi…
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin…
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on…
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa.…
