Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,…
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Seuraavalta verkkosivulta löytyy tietoa huoneenvuokralaista, vuokra-asuinnoista, vuokrasopimuksen teosta, vuokran korotuksesta, eri alueiden vuokrista ja niiden vertailusta jne.
http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi/
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Tarkoitat varmaankin vuonna 2001 ilmestynyttä kirjaa nimeltä 40 klassikkoa, jossa on nimensä mukaisesti Nylon Beatin 40 kappaleen sanat nuotteineen. Teoksen on kustantanut helsinkiläinen F-kustannus. Näillä tiedoilla pääset varmasti kirjakaupassa eteenpäin. Mikäli painos on päässyt loppumaan, on teosta hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa www.helmet.fi tai lähimmässä kirjastossasi.
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-…
Ylivieskan kirjasto kuuluu Tiekko-kirjastokimppaan ja etsimällä hakusanalla kansallispuvut sai viitisenkymmentä viitettä. Hakusanoilla kansallispuvut Suomi kymmenen viitettä.
http://www.tiekko.fi/
Muutamia mahdollisia kansallispukukirjoja:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Kirjastot.fi -sivustolla on myös Linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#640. Linkkikirjastossa on viisi linkkiä suomalaisiin kansallispukuihin. Pari esimerkkiä
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Kansallispukukeskuksen sivuilla on myös…
Kalevi Heiton teokset: Muistojen mosaiikkia Imatralta, Imatran seudun hoveja ja kartanoita sekä Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin löytyvät Imatran kaupunginkirjastosta sekä muutamasta muusta kirjastosta. Teosten saatavuus kirjastoissa on mahdollista tarkistaa Suomen kirjastojen kokoelmatietokannoista, osoite on http://www.kirjastot.fi/kirjastot tai Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi . Varkauden kirjastossa teoksia ei ole, mutta ne on mahdollista kaukolainata. Teokset on julkaissut Kanta-Imatra seura. Seuralta voisi tiedustella, onko teoksia vielä myytävänä.
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli…
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Valitettavasti en löytänyt nuotteja Harri Tuomisen sävellyksiin Elvi Sinervon runoihin, en minkään kirjaston kokoelmista.
Löysin tiedon että Harri Tuominen työskenteli Lappeenrannassa vuodet 1975-1994, jolloin näitä runoja on esitetty Lappeenrannassa ja Valkeakoskella. On mahdollista että Lappeenrannan kaupunginteatterilla ja Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumalla olisi tietoa näistä sävellyksistä, joten kannattaisi kysellä sieltä. Tässä linkit: http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12325 ja http://www.valmu.com/
