Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren…
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina…
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html
Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina.
Jotkut pitävät sitä uskontona, toiset elämänkatsomuksena. Toisaalta se voidaan nähdä vain Tähtien sota -fanikulttuurina. The Church of Jediism -sivustolla sanotaan, että jokainen voi itse päättää, pitääkö sitä uskontona, eikä kysymys ole välttämättä edes tärkeä.
Lähteet ja lisätietoa
The Church of Jediism: https://www.becometheforce.com/
Yle: Jedi-uskovaiset juhlistavat Tähtien sotaa (4.5.2012) https://yle.fi/uutiset/3-6082805
Kirkko ja kaupunki: Jedi-uskonto yhdistää viihteen ja henkisen kasvun (17.12.2015) https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jedi-uskonto-yhdistaa-viihteen-ja-hen…
Wikipedia: Jedismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Jedismi
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www…
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm.…
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
W.I.T.C.H.-lehdestä ovat tällä hetkellä tilauksessa numerot 33/2004, 34/2004 ja 35/2004. Uusia numeroita tilataan varmasti aina sitä mukaa kun kustantajalta tulee tieto, että niitä on tilattavissa. Tällä hetkellä tilauksessa ei ole sen uudempia numeroita eikä meillä ole tietoa niiden ilmestymisestä. Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.kajaani.fi ja siinä näkyvät myös tilatut kirjat/lehdet.
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin (1783-1859, sukunimi on Irving) teoksia suomennettiin jo 1800-luvulla. Suomennoksia ovat: 'Alhambra'
// ensimmäinen R.Mellinin suomennos 1880, toinen Annukka Aikion 1969// ja 'Pokanoket'in Filip'// Waldemar Churbergin v. 1876 suomentama kertomus//. Jarl Hellemanin v. 1959 toimittamaan novellivalikoimaan 'Amerikkalaisia kertojia' sisältyy Kristiina Kivivuoren suomentama kertomus Rip Van Winkle. Edelleen hänen tekstejään on kokoelmissa 'Hyvää yötä 1' (ilm. v. 1934) ja 'Hyvää yötä 2' (ilm. 1937) sekä 'Satuaarre Suomen lapsille 2' (ilm. 1928). Näissä kolmessa kokoelmassa oleva materiaali on kuitenkin otettu
em. teoksesta 'Alhambra'. 'Päätöntä ratsumiestä' ei ole suomennettu, kirjastossa on vain…
