Tässä on jo vähän kertaustakin, mutta kirjoitan perusteelliset ohjeet muitakin asiakkaita silmällä pitäen.
Pyydän tarkistamaan tiedot HelMet-ohjeiden kohdan Omat tietoni – Ilmoitustavan valitseminen mukaan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@www.helmet.fi, exporter@www.helmet.fi tai iii@kirjtuo2.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Sähköpostin lähettäjäosoitteet ovat muuttuneet ja muutoksesta…
Ainakin Sokos-tavaratalo ilmoittaa, että muiden kuin kirkkaiden Sarjaton-lasien toimitus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan. Eli ilmeisesti niitä saa myöhemmin hankituksi.
Fazerin julkaisemassa pianopartituurissa Jordens sång op93 on Jarl Hemmerin ruotsinkielinen teksti. (Alkaa "Där rullar Jorden fram med sina öden..."; päättyy "...sfärernas musik vid Alltets fest").
Hei,
säädöslähteiden pohjalta emme pystyneet selvittämään, mihin yksinoikeus on perustunut. Kävisikö se ilmi tuosta Vasaman pro gradu -työstä? Yksinoikeuksia ja monopoleja poistettiin 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen. Sopimuksen 16 artiklassa kielletään monopolit yritystoiminnassa. Sen perusteella mm. Helsingin yliopiston joutui luopumaan kalenterin julkaisumonopolista. Wahlmanin monopolin kumoamisesta ei löydy säädöstä.
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston…
Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/…
Ehdottaisin näillä tiedoilla Paula Havasteen 2003 ilmestynyttä kirjaa Kymmenen onnen Anna. Toinen mahdollisuus saattaisi olla samana vuonna ilmestynyt Sirkka Shayan Luula.
Hyvä lähtökohta kuntien ympäristövalvontaa käsittelevän aineiston haravoimiseen on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi/ Hakuprofiilina voit käyttää seuraavia termejä ja niiden yhdistelmiä: ympäristöpolitiikka, kunnat, paikallishallinto, ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka, päästöt, ilmansuojelu, rikkidioksidi ja Helsinki.
Lisäksi kannattaa kokeilla ainakin seuraavia: Helsingin yliopiston kirjaston Helka -kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/
Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelun tietokannat
http://www.vyh.fi/palvelut/kirjasto/sykehaku.htm
Huomaa että hakulomakkeella on valittavissa seuraavat tietokannat: KIRJAT
SYKEn kirjaston…
Porin kaupunginkirjastossa hankintaehdotukset toivotaan jätettäväksi aikuisten osaston tietopalveluun, jossa voidaan mm. tarkistaa, onko ehdotettavaa teosta jo tilattu. Porin kaupunginkirjasto hankkii kokoelmiinsa suuren osan suomeksi ilmestyvästä yleisestä tietokirjallisuudesta. Aivan kaikkia oppikirjoja ja kurssikirjoja sen sijaan ei voida hankkia. Hankintaehdotukset voi lähettää tietopalvelun sähköpostiosoitteeseen tietopalvelu@pori.fi. Hankittavaksi toivotusta teoksesta olisi hyvä ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, esim. ISBN. Ehdotuksen voi jättää milloin vain.
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Puhelimen Seek-sovellus tunnisti Lehväluteeksi Seek
ja Ötökkätieto.fi vahvisti tunnistuksen. Ötökkätieto
Vaikeammin tunnistettavissa lude-lajeissa auttaa teos Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne. Helmet
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Ihan suoralta kädeltä ei muistu mieleen mitään kirjaa. Olisiko kyse kahden tarinan sekoituksesta?
Professori, Kaniini ja Luolajengi tuovat mieleen Tohtori Sykerö nimisen animaatiohahmon seikkailut.
Kyse voisi olla myös kirjasta Liisan seikkailut Ihmemaassa. Liisa putoaa kaninkoloon ja juo teetä höperön ja myöhästelevän kanin ja hassun hatuntekijän kanssa.
Jos kani olisikin jänis, voisi tarina olla Trondheim, Lewis: Professori Walterin hirviöt . Jussi Jänis ja Professori Walter seikkailevat tässä aikuisten sarjakuvassa, tosin eivät kai luolan jengin kanssa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufcfa54da-6b94-4ce2-98d2-236197498411
Kenties joku palstan lukijoista voisi auttaa kommentoimalla?
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,…
