Runon tekijää ei ole löytynyt. Olemme kysyneet sitä myös koko maan kattavalta keskustelupalstalta, mutta vastauksia ei ole tullut. Otamme yhteyttä jos vastaus löytyy.
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Kirjastosta löytyy aika paljonkin materiaalia päättötyöhösi. Hakusanalla "kotieläintalous" löytyy useita kirjoja, mm. Helena Janssonin kirjoittama Tuotantoeläinten hyvinvointi sekä Heli Castrénin Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Lisäksi löytyy kirjoja sian, lehmän, lampaan ym. terveydenhoidosta. Hakusanoilla "kotieläintalous" sekä "kotieläimet ja terveydenhoito" löytyy Aleksi-artikkelitietokannasta mm. Maatilan Pellervo-lehden artikkelit tämän vuoden numeroissa 1 ja 6. Myös Luomulehti ja Käytännön maamies ovat julkaisseet aiheesta artikkeleita.
Ehdotankin, että kävisit kirjastossa paikan päällä tutustumassa aineistoon ja valitsemassa parhaimmat. Kirjoja löytyy pääkirjaston aikuistenosastolta ja lehtiä kirjaston kolmannesta…
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970…
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun…
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi…
Valitettavasti metallinpaljastin ei kuulu Helmetin lainattaviin esineisiin.
(rakenneilmaisimia kyllä lainaamme)
Esim. Tooloutlet myy ilmaisimia ja Liizi vuokraa niitä melko edullisesti.
Ohjelma oli nimeltään Langalla Jaska ja Ari, ja sitä esitettiin 90-luvun alussa Yle TV2 -kanavalla. Ohjelman idea poikkesi Kummelin parodiaversiosta siinä, että kyseessä oli melko perinteinen tietokilpailu, jossa ei siis arvailtu, missäpäin liikkuva reportteri milloinkin on. Ohjelmaa juonsi vatsastapuhuja Ari Lauanne Jaska-nuken kanssa.
Langalla Jaska ja Ari Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/langalla-jaska-ja-ari
Ilta-Sanomien juttu Ari Lauanteesta vuodelta 2016: https://www.is.fi/viihde/art-2000001238633.html
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Hei,
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä…
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno…
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Kemin ohitustie on valmistunut vuonna 1980. Tien jatko-osa Tornioon avautui 2001.LähteetHelsingin Sanomat 24.9.1980: Perämerentien viimeinen osuus valmistui Kemissä Valtatie 4 historia (Matti Grönroos): https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_4#KemiHelsingin Sanomat 16.9.2001: Tornion-Keminmaan moottoritie avautuu torsona https://www.hs.fi/suomi/art-2000003997154.htmlWikipedia: Valtatie 29 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_29Wikipedia: Valtatie 4 historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatien_4_historia#Kemin_seutu
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi Muonion kunnan pääkirjastoon, sinun on tehtävä siellä kaukolainapyyntö, jolloin kirjasto tilaa haluamasi aineiston sinne. Kirja löytyy MANDAn eli yleisten kirjastojen yhteisluettelon mukaan Tampereelta ja Helsingistä.
Suomessa voi opiskella informaatiotutkimusta ja sen lähitieteitä seuraavissa korkeakouluissa: Åbo Akademi (http://www.abo.fi/fak/esf/bii/), Tampereen teknillinen korkeakoulu (http://www.tut.fi/) sekä Oulun (http://syy.oulu.fi/) ja Tampereen yliopistot (http://www.info.uta.fi/) myös oppilaitosten Internet-sivuilla.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
