Carl Reinecken Konserttoa huilulle op283, D-duuria ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Sibelius-akatemian kirjastosta se Viola-tietokanna mukaan saattaisi löytyä sekä äänitteenä että pianopartituurina.
Jos toinen etsimäsi kappale on Jacques Ibertin huilukonsertto vuodelta 1934, se löytyy äänitteenä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Ondinen julkaisemalla cd-levyllä Flute concertos, jonka kustantajatunnus on ODE802-2. Levyä voi tiedustella esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta (puh. 310 85 701) tai Töölön kirjastosta (310 85 727).
Nuottia tai pianopartituuria Ibertin huilukonsertosta kannattaa kysyä Sibelius-akatemian kirjastosta.
Sibelius-akatemian kirjaston osoite on: Töölönkatu 28, 00250…
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10.…
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-…
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,…
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut…
Laulun takki on todennäköisesti juurikin duffelitakki. Tammerkosken sillalla on alun perin kansanlaulu, jonka on sanoittanut Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920). Tarkasta sanoitusvuodesta ei ole tietoa, mutta laulu on äänitetty ensimmäisen kerran vuonna 1904. Duffelitakit yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten voimme arvella, että ne olivat harvinaisia 1900-luvun alun Suomessa, ja mainittu siksi erikoisuutena heilin yllä. Ehkä vieraan näköinen takki on ollut ikään kuin tuulahdus ulkomailta ja tuonut lisää vaikuttavuutta heiliin, joka laulun mukaan myös "käveli kuin herra". Duffelitakit sinänsä tulivat käyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa vuoteen 1890 mennessä, ja toisessa maailmansodassa niitä…
Helsingin seudun kesäyliopistossa on 2023 alkanut informaatiotutkimuksen perusopintojen opintokokonaisuus. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helsingin seudun kesäyliopistoon ja kysellä milloin heillä järjestetään perusopinnot seuraavan kerran. Täältä löydät heidän yhteystietonsa:https://hsky.fi/yhteystiedot/Tampereella taas on haku juuri käynnissä avoimeen yliopisto-opetukseen informaatiotutkimuksen aine- ja syventäviin opintoihin: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-avoin-yliopisto-opetus#switcher-trigger-koulutuksen-kuvaus
Kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat kirjat lastenkulttuurista: Tapanila-albumi, Lasten numero 7 -- Tapanila-seura, Helsingissä, 1999// Pieni kulttuurikirja -- juhlateos suomalaiselle kulttuurille ja luovuudelle Otava, Helsingissä, 1997// House of the arts 1987-1997, Annantalo Arts Centre for Children and Young People,City of Helsinki, [Helsinki], 1997// Karlsson, Liisa: Satuverkon kutojat -- laatua lasten kanssa, Stakes, Helsinki, 1996// Loivamaa, Ismo: Sakari, Ursula ja Myy: Cultura, Turku, 1991// Rönnberg, Margareta: Siistiä! -- ns. roskakulttuurista, Like kustannus, Helsinki, 1990// Letit liehumaan -- tyttökulttuuri murroksessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1992//
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit…
Eläimistä löytyy valtavasti tietoa internetistä, aloita vaikka näistä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat.htm ja lemmikkieläimistä erikseen osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2.htm
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm.…
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Haku PIKI-verkkokirjastostamme antaa haun tulokseksi useitakin versioita etsimästänne tarinasta.
Uusin versio on vuodelta 2003, joten sitä kannattaa vielä kysellä kirjakaupoista.
Tässä tarkat tuotetiedot :
PÄÄTEKIJÄ KARVONEN, Reijo (esitt.)
NIMEKE Kuka lohduttaisi Nyytiä? [Äänite] / Tove Janssonin kertomuksen mukaan
MUUT TEKIJÄT Lundblad, Peter (säv.)
Jansson, Tove
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Warner Music Finland, p2003
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS 5050466-8806-2-8
HUOMAUTUKSET Julkaistu alunperin v. 1979
Esitys: Reijo Karvonen (voc), Peter Lundblad (g, b, keyb, voc), Torbjörn Eklund (keyb, fl, amadinda), Backa-Hans Erikson (b, soittorasia), Henrik Hillden, Sniff (dr), Opa (perc), Hans Olsson (org, amadinda), Jan…
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Jotta saisit käsiisi muiden kuin oman kuntasi kirjaston materiaaalia, käänny oman kirjastosi puoleen kysymään kaukolainamahdollisuudesta.
Esim. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita hyviä teoksia tästä aiheesta. Ne saat esille yhdistämällä luokan 38.3 ja asiasanan koulukiusaaminen
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Kirjastoissa voit etsiä korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta tietoa opinnäytteistä, joita on tehty runsaasti eri korkeakouluissa.
Koulukiusaamisesta löytyy asiaa mm.Mannerheimin lastenssuojeluliiton sivuilta
http://www.mll.fi/ajankohtaista/ala_sulje_silmiasi_kiusaamiselta/mita_k…
sekä Tukiaseman sivuilta
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=281
Simpsoneiden 7. tuotantokausi dvd:llä on ilmestynyt 28.4.06, ks. linkki http://www.dvdplaza.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5231&I… . Siitä, koska se mahdollisesti ilmestyy kirjastoihin pääkaupunkiseudulla, ei ole vielä tietoa.
Vastaus kysymykseenne löytyy Verontilityslain (10.7.1998/532) pykälästä 12, joka on kuluvan vuoden alusta muuttunut. Lain teksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/ (polku esim. 'lainsäädäntö' > 'ajantasainen lainsäädäntö' > kohtaan pikahaku kirjoittakaa 'yhteisövero'). Samassa kohdassa on myös luettavissa vastaava pykälä sellaisessa muodossa, jossa se oli voimassa vuosina 2005-2006.
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
