Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (…
Netistä en löytänyt sanoja kyseiseen kappaleeseen.
You Tubesta voi kuunnella kappaleen
http://www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc
Nuotissa Suomen hauskin laulukirja ; baarikärpänen Meksikon pikajunassa on kyseisen kappaleen sanat ja nuotit. Kirjaa löytyy esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Tätä kannattaisi kysyä joltakin rahaliikkeeltä, alla on yhden rahaliikkeen yhteystiedot. Nettihuutokauppa huuto.netissä osoitteessa on tällä hetkellä myynnissä yksi 10 ruplan seteli vuodelta 1909. Se on pantu myyntiin 20.6. hintaan 3 euroa ja 10 senttiä. Vielä ei ole tähän lähtöhintaan tullut korotuksia.
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
Fax: 09 666628
info@holmasto.com
Nita- ja Nitta-nimet ovat lyhenteitä Anitasta, Anittasta tai Juanitasta. Anita-nimi on tullut Suomeen alunperin Espanjasta. Anitan nimipäivä on 22.10. Anita-nimi on Anna-nimen hellittelymuoto. Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti. Alunperin nimi on tullut hepreankielisestä Hannah-nimestä, joka tarkoittaa armoa.
Tiedot kirjoista: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja, 1999, Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat, 1994, Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1993.
Silmäilin tällä hetkellä kirjastossa paikalla olevia murrosiästä kertovia kirjoa, ja näyttää tosiaan siltä, että ne on tarkoitettu hieman isommille.
9-vuotiaalle voisi sopia kirja ”Mitä kummaa minussa tapahtuu?” (Sanoma Magazines Finland, 2007). Kirja on suunnattu niin tytöille kuin pojillekin.
Kirjan saatavuustiedot HelMet-verkkokirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1815234?lang=fin
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen…
Oletan, että ajat kysymykselläsi takaa lamellihirsitalon ”hengittävyyttä”. VTT on tutkinut lamellihirsien ja muidenkin hirsityyppien reagointia kosteuteen. Tässä tutkimuksessa saattaisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Riipola, Kirsti: Hirsi-rive-pintakäsittely : kolmen komponentin kosteustekniikka : väliraportti 20.9.1995 / Kirsti Riipola. Julkaistu: Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996.
Tutkimus on saatavana mm. Lappeenrannan tiedekirjastosta http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx.
Lamellihirret liimataan MUF-liimoilla (melamiini-urea-formaldehydi-liima) tai PU-liimalla (polyuretaaniliima). Olen käynyt läpi lamellihirsiä valmistavien yritysten Internet-sivuja, joista ainakin seuraavilta sivuilta ilmenee…
Sinulle äidin siskon tytär on serkku ja äidin siskon tyttären tyttäret ovat serkun lapsia. Lapsillesi äitisi siskon tytär voi olla esim. isoäidin siskontytär tai äidin serkku. Serkkusi lapset ja sinun lapsesi ovat pikkuserkkuja.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Katinka on unkarilainen ja venäläinen kutsumamuoto Katarinasta. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee, ”alati puhdas” (katharos ”puhdas, siveä). Katariinan päivää on meillä vietetty jo varhaiskeskiajalta lähtien Aleksandriassa marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi. Muistopäivän vietto ja palvonta levisi Eurooppaan ristiretkien aikaan. Nykyään sitä vietetään 25.11. Almanakassa meillä on ollut kaksi Katariinan päivää 1708-1907. Toinen niistä, 2.8 , oli ruotsalaisen Pyhän Katarina Ulfsdotterin, Pyhän Birgitan tyttären ja Vadstenan luostarin varsinaisen perustajan muistopäivä.
Sabina on latinalaisperäinen nimi, merkitys: Keski-Italiassa asuneeseen sabiinilaiseen heimoon kuuluva nainen, ”sabinialainen nainen”. Mikael Agricolan…
Helga on vastine vanhalle pohjoismaiselle miehen nimelle Helge. Muinaisskandinaavissa sana haelgi tarkoittaa pyhä tai onnellinen ja pohjoismaisissa kielissä helig tarkoittaa pyhää. Nykyisessä kielessä helatorstai (murteissa helkatorstai) viittaa samaan alkuperään. Vanhassa islantilaisessa tarustossa Helga on Pohjolan kaunein nainen. Suomessa ensimmäinen maininta nimestä on 1400-luvulta. Nimi yleistyi kuitenkin vasta 1800-luvulla. Helgan suurin suosio on ollut 1900-1930 -luvuilla.
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja on kuusamakasveihin kuuluva pensas. Seljan rinnakkaisnimi on Silja. Selja on…
Kotimaisia uudempia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Pirjo Tuominen, Tuija Lehtinen, Enni Mustonen ja Pirjo Rissanen. Historiallisia romaaneja edustavat mm. Ursula Pohjolan-Pirhosen, Kaari Utrion ja Laila Hirvisaaren (myös nimellä Laila Hietamies) kirjat. Lisää hyvää tietoa suomalaisesta naisviihteestä saat Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Kotimaisia naisviihteen taitajia, 100 vuotta rakkautta.
IMPRESSIONISMI MUSIIKISSA
Impressionismi (lat. impressio = vaikutelma) on taiteen suuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.
Sanaa "impressionismi" käytettiin ensin 1800-luvun lopun ranskalaisista maalareista, joiden tärkeimmät edustajat olivat Monet ja Renoir. Värien muuttuminen kirkkaiksi ja kiinnostus sivellintekniikkaan olivat modernin taiteen lähtökohtia: taide irtautui todellisuuden orjallisesta kuvaamisesta. Runouden kehitys johti symbolismiin, paljolti miltä sanat kuulostivat lausuttuina. Valokuvauksen kehittyminen johti varsinkin muotokuvataiteen kriisiin. Tarvittiin jotain uutta, joten kuvataide suuntasi huomionsa ihmisen sisimpään. Symbolismissa näkivät niin Wagner kuin Mallarmékin musiikin rytmin ja harmonian…
Olet oikeilla linjoilla siinä, että Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi noudattelee postinumeroalueita. Joukkoliikenneharrastaja Kimmo Nylanderin perusteellisessa blogissa kerrotaan, että vuonna 1966 Helsingissä otettiin käyttöön kaksinumeroiset postitoimipaikkanumerot (Helsinki 40, Helsinki 92 jne.). Samassa yhteydessä Helsingin sisäisten bussilinjojen numerointi uudistettiin niin, että bussiyhtiökohtaisista tunnuksista luovuttiin ja alettiin käyttää yhtenäistä postinumeroihin perustuvaa järjestelmää liikennöitsijästä riippumatta. Raitiolinjat 1 - 10 ja kantakaupungin bussilinjat 11 - 19 jäivät ennalleen.
Nylander kirjoittaa, että esikaupunkialueiden postinumerot kulkivat kehämäisesti lännestä itään niin, että Lauttasaari oli…
Jos ilmaus käännetään suoraan latinasta suomeksi, 'gratia' merkitsee kiitosta, kiitollisuutta, mieltymystä tai suosiota ja prepositio 'ex' vastaa suomen elatiivi-sijamuotoa. Siis lähinnä: 'kiitollisuudesta' tai 'suosiosta'.
'Ex gratia' näyttää kuitenkin olevan myös lähinnä englanninkielisessä oikeuskäytännössä käytettävä termi, jolle Net-Mot -sanakirjasto antaa seuraavan selityksen:
ex gratia [eks'greɪʃə] a, adv tal (lat) (maksusta) hyväntahtois-, ex gratia an ~ payment hyväntahtoissuoritus
Katso myös:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ex_gratia
http://www.thefreedictionary.com/ex+gratia
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan vuoden 1867 10 pennin kolikolle arvo 2 €. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Lisätietoja rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen ovat tehneet kirjan
"Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön". - Gummerus 2007
Siinä todetaan näin:
"Pipsa on alkujaan joidenkin P-kirjaimella alkavien naisennimien lempinimi. Pipsaksi on kutsuttu mm. Pirjoja ja Pirkkoja.
Virallisena etunimenä Pipsa tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se pysyi hyvin harvinaisena vuosisadan loppupuolelle saakka. Vuoteen 2006 mennessä nimi oli rekisteröity noin 650 henkilölle. Fiktiivisistä tämän nimisistä mainittakoon Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvien poikatyttö Piparminttu-Pipsa, alkuperäisesti Peppermint Patty.
Lempinimiä Pipa, Pipe, Pippa, Pipsis.
Tunnettuja suomalaisia: Pipsa Hurmerinta."
Minusta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase (1984) on realistinen 1980-luvun nuorisokuvaus, jonka kieli varsinkin on ansiokasta. - Netistä ei varmaankaan paljon löydä tietoa näinkin vanhoista romaaneista, kirjastossa on enemmän. Viitteitä arvosteluihin on Aleksi- ja Arto-tietokannoissa, joita voi käyttää kirjastossa ja esim. julkaisussa Kirjallisuusarvosteluja B (kaunokirjallisuus). Meillä on myös saksittu lehdistä arvosteluja, ja niitä voi lainata Opintosalista. Mielenkiintoisia arvosteluja on esim. Pekka Tarkan Helsingin sanomissa 4.3.1984 ilmestynyt Sieppari Limingan heinäpellossa ja Onnimanni 2/1993 -lehdessä ollut Helena Ruuskan Murkkuromaani, kontaktikirja vai ihan oikea romaani.
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-…
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
